Ihmistä lähelle

Ihmistä lähelle   29.6.2020

Terveyskeskukseen illalla ja viikonloppuna? Yhteys terveysasemalle välittömäsi vuorokauden kaikkina aikoina? Eroon hammashuollon hoitojonoista? Moniammatillista tiimityötä ilman päällekkäisyyksiä mielenterveystyössä? Resurssia lasten ja nuorten mielenterveystyön matalan kynnyksen palveluihin? Utopiaa vai tulevaisuutta Päijät-Hämeessä?

Asukkaan, asiakkaan, perheiden, ikäihmisten, lasten -ja nuorten kannalta hyvinvointikuntayhtymän hallitus teki tänään merkittäviä päätöksiä. Päätöksiä, jotka toteutuessaan tuovat palvelut ihmistä lähelle. Päätimme mm. sotekeskushankinnasta ja alaikäisten erikoistuneesta perustason mielenterveys ja perheneuvolapalvelujen palvelumallista ja myös Nastolan sote-keskuksen hankesuunnitelmasta. Valitettavan vähän julkisuuteen ulottuneessa keskustelussa on oltu kiinnostuneita kuntalaisen asemesta perusterveydenhuollon yhteisyritys/sotekeskushankinnassa. Lain kiemurat, hallinto, business, organisointi, henkilöstöedut, puoluepolitiikka jne. ovat kirvoittaneet erilaisia kriittisiä kannanottoja yhteisen yrittämisen suunnitelmia vastaan. Yhtymän hallituksessa tehtäväni päättäjänä on kuitenkin ensisijaisesti ajatella palvelujen käyttäjää ja niiden maksajaa vallitsevan reaalitodellisuuden puitteissa.

Sekä perusterveydenhuollon kehittäminen yhteisyrityksen myötä että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden uudistaminen ovat ASIAKASKESKEISYYS-loikkia. Jos uudistukset toteutuvat, palvelut ovat monin tavoin tarkoituksenmukaisempia ja saavutettavampia kuin aiemmin. Tavoitteena on Suomen paras perusterveydenhuolto. Osaamisen yhdistäminen, yhteinen yrittäminen kuntalaisen parhaaksi ovat uudistusten motivaatiotekijä. Voimme saavuttaa TASA-ARVOA maakunnallisesti ja ikäryhmittäin. Myös kuilu työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä kapenee tuntuvasti uudistusten myötä. Yhtymäkokous ottaa kehitysaskelmiimme kantaa elokuussa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen on ollut osaltaan motivoimassa minua pitkiin päiviin kuntapolitiikan parissa. Ensimmäisen kerran poliittisen urani aikana nyt on tuntuva ja konkreettinen mahdollisuus saada peruspalveluihin rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat palvelujen saatavuutta kustannustehokkaasti. Yhtymän budjetti on tasapainossa, vaikkakin tiukka. Voimme kuitenkin rakenteellisilla uudistuksilla parantaa palveluita. 29.6.2020 hallituksen kokouksen päätöksiin voi tutustua:  https://www.phhyky.fi/fi/yhtyma/esityslistat-ja-poytakirjat/

Valtakunnallinen soteratkaisu on ehkä tulossa. Olemme maakunnassa kuitenkin hyvässä tilanteessa nyt, koska olemme lähteneet kehittämään itse. Ilman tätä kehittämistä emme kykenisi järjestämään toimivia palveluita tilanteessa, jossa kuntien maksukyky heikkenee ja palveluiden tarve kasvaa. Valtakunnan sote ei toteutuessaankaan tuo alueemme palveluihin lisäresurssia. Vastuu kehittämisestä on meillä tässä ja tänään vallitsevan lainsäädännön puitteissa.

Sari Niinistö

PhHykyn hallituksen varapj, kaupunginvaltuutettu Lahti (kok.)

Talousmietteitä 2020

Raino Juvakka kirjoitti 4.9 Ess, että ei luopuisi teatterista eikä kirjastoista. Minäkin olen kirjastojen suurkuluttaja ja teatterikin on mieluista. En olisi ollenkaan iloinen näiden toimintojen supistumisesta. Elämme kuitenkin nyt valtakunnassa ja kaupungissamme poikkeuksellista aikaa ja silloin on pystyttävä tekemään rohkeita tekoja ja luopumaan myös itselle tärkeistä asioista.

Kaupunginvaltuuston seminaarissa 19.8. keskusteltiin Lahden kaupungin taloudellisesta ahdingosta, kriisitilanteesta. Talousvajetta on n.60 miljoonaa. Käytin tilaisuudessa puheenvuoron, jonka ydin oli, että tällaisessa tilanteessa tulee katsoa kaikkea ei-lakisääteistä toimintaa ennakkoluulottoman kriittisesti. Tarvitsemme kaupunkiin muutosohjelman, rakenneuudistuksen ja myös siihen liittyvän yt-menettelyn. Hallinnon uudistus ja palveluverkon karsinta kokonaisvaltaisesti ja kaupunkitasoisesti on tarpeen. Heitin puheenvuorossani esimerkkejä ns. kriittisen lakisääteisen toiminnan ulkopuolelta eli tarvitsemmeko välttämättä omaa teatteria tai mittavaa kirjastoverkkoa. Nämä Ess poimi uutisointiinsa.

Koulutus ja sotepalvelut ovat suurimmat kuluerät, mutta hyvin toimiessaan myös investointeja. Poikkeustilanteessa näen keskeisenä, että näistä asioista huolehditaan, vaikka muuta pitäisikin vallitsevissa oloissa karsia. Kuntien heikon taloustilanteen vuoksi olemme yhtymässä joutuneet karsimaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluista mm. ikäihmiset, päihde, mielenterveys ja sosiaalipalvelut. Tässä taloustilanteessa meillä ei voi kaupunginkaan budjetissa olla mitään pyhää, emmekä voi laittaa toivoamme pelkästään tulopuoleen. Elinvoimainvestointien mahdolliset hyödyt näkyvät pidemmällä aikavälillä, jos näkyvät. Tarvitsemme Lahden kaupunkiin ”saneerausohjelman, sellaisen, jota PhHykyltä edellytettiin ja se myös toteutettiin.

Laitan toivoni talousarviokäsittelyssä ns. jatkokierroksiin; kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja valtuuston käsittelyyn. Lautakunnissa ei ole kyetty löytämään juustohöyläyksellä tarvittavia säästöjä. Toivottavasti kh pj Sirkku Hilden ottaa kopin ja valtuustolle esitellään sellainen malli, joka ei perustu vanhojen höyläyksille vaan rohkeille uudistuksille. Vihervasemmalla kyntävälle kaupungillemme on vaikeaa löytää mitään karsittavaa, koska vaalit ovat tulossa. Uskon kuitenkin, että kaupunkilaiset arvostavat sitä, että veroprosenttimme ei nouse kohtuuttomaksi ja sen tavoitteen täyttyminen edellyttää rohkeaa politiikkaa. Arvokeskustelua on käytävä ja sen on todellakin johdettava kriisikaupungin toimenpiteisiin.

Tässä tilanteessa on syytä kysyä, voimmeko olla sekä ympäristö, kulttuuri, liikunta, lapsiystävällinen, opiskelu jne. kaupunki? Selviytymisen kärjet on nyt harkittava. Lahden vahvuudet ovat sijainti ja luonto/ympäristö. Niiden kärkien toimivien lakisääteisten peruspalveluiden lisäksi pitäisi riittää, kunnes pääsemme taloudellisesti pinnalle. Juvakan mielestä kaupunginvaltuuston arvostus kärsii 19.8 puheenvuoroni vuoksi. Minun mielestäni valtuuston arvovalta on koetuksella ellemme löydä reittiä ulos tästä talousahdingosta.