Yhtymästä ajankohtaista

Hyvinvointikuntayhtymä on järjestänyt kuntien valtuustoille infotilaisuuksia ajankohtaisista asioista viime viikkoina. Tällä viikolla infoja on ollut kaksi, joissa teemoina on ollut mm. yhtymän muutos-ohjelma ja strategia, päivystyspotilaiden palvelujen rakennemuutos, digipalvelut, alaikäisten mielenterveyspalvelut, talous, harjun terveys  ja hyvinvointialueen valmistelu. Nämä tietoiskut olivat vain lyhyitä ”osakatsauksia ” sellaisilta aluilta, joilla muutosta ja palvelujen kehittymistä on tapahtunut paljon.

Kun Lahden valtuustolle pidettiin infoa, niin kaupunginjohtaja Timonen totesi, että yhtymä on muuttanut mahdottomaksi väitettyjä asioita todeksi. Palvelujen kehittäminen on ollut mahdollista samalla kun kustannukset laskevat. On totta, että olemme onnistuneet taloudessa nyt jopa  lupauksiamme paremmin. Kuntien maksukyky on alueellamme huono ja yhtymä toteutti siltä edellytetyt säästöt. Helppoa se ei kuitenkaan ole ollut. Korona-ajan keskellä toteutettiin YT-prosessi ja käynnistettiin muutos-ohjelma. Tulokset näkyivät viime vuonna, kun jopa kymmenen kuntaa sai palautusta maksuosuuksistaan. Henkilöstö, johto ja päättäjät ovat olleet kovilla. Asiakkaiden kannalta pääosa muutoksista on ollut myönteisiä palveluiden kehittämisen myötä. Palvelurakenteen muutos ja nopeampi palveluihin pääsy on helpottanut monia ns. matalan kynnyksen palveluiden saantia.

Toiminnan kannalta meillä on kuitenkin lukuisia haasteita nyt ja lähitulevaisuudessa. Asiakkaiden kannalta myönteiset uudistukset mm. asiakasmaksulakiin, hoitajamitoituksiin jne. heijastuvat yhtymän päätöksenteossa resurssien lisäämisen  tarpeena niin taloudellisesti kuin käsipareina. Alueellamme päihde- ja syrjäytymiskierre, ikäihmisten palvelutarpeiden kasvu ja siihen liittyvät resurssilisät, lastensuojelun ja perhesosiaalityön haasteet ja korona-ajan palvelutarpeiden kasautuminen ja piiloon jääminen on toiminallisia ja taloudellisia haasteita, joihin yhtymän on lähiaikoina pystyttävä vastaamaan. Nämä asiat vaativat myös kuntien vastaantuloa, muutostalousarvioita on yhtymässä tehtävä jotta lakisääteiset, välttämättömät hoivatarpeet voidaan toteuttaa. Kuntapäättäjät joutuvat priorisointikeskusteluihin halusivat tai eivät. Suurimman osan määrää kuitenkin laki, joten paljonkaan liikkumavaraa ei ole. Mitä asioita toivotaan omistajaohjauksen myötä toteutettaviksi, mikä olisi vähemmän tärkeää?

Jos sote-uudistus toteutuu, siirrymme 2023 alusta hyvinvointialueisiin. Maakunnassamme muutos ei ole niin radikaali kuin muualla, koska palvelumme toimivat jo 98-prosenttisesti samoin kuin valtakunnan soteuudistus tavoittelee. Kriisi ei siten kunnissa esim. päättäjien kannalta ole kovin suuri päätettävien asioiden muuttumisen kannalta. Yhtymä toteuttaa jo nyt maakunnallisia palveluita ja kuntien rooli on hyvinvoinnin kohentamisessa kuntapalveluiden järjestäjänä. Hyvinvointityö on tärkeä kivijalka ja esimerkiksi sivistyspalveluiden, asumisen ja kaavoituksen, liikunnan ym. kuntapäätökset ovat yhteydessä sotepalveluiden tarpeeseen. Yhtymäkohtia esimerkiksi kaavoituksen tai sotepalveluiden välillä voi olla vaikea nähdä, mutta yhteys on. Siksi jokainen kuntavaaleissa valittu valtuutettu on myös omalla tavallaan sote tai ainakin hyte -               ( hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen) päättäjä, osallistui aluevaltuutettujen vaaleihin tai ei.