Puheenvuoro talousarviovaltuustossa 2018

Mondayna 10. Decemberta 2018

Talousarvio 2019

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa todetaan, että kunnissa ollaan tyytyväisimpiä liikuntapalveluihin ja peruskouluihin. Joka toinen vastaaja sen sijaan koki vanhuspalvelut riittämättömiksi. Joka kolmas piti myös muita terveyspalveluita riittämättöminä.

2017 Päijät-Hämeessä käytettiin suhteessa vähiten rahaa sosiaali- ja terveysmenoihin Suomessa. Rahaa käytettiin 40me vähemmän kuin laskennallinen tarve on. Maakunnan tarvevakioidut nettokustannukset olivat 6% alle Manner-Suomen keskitason. Lahdessa yhtymän tarvevakioidut kustannukset ovat matalimmillaan Lahdessa, 8% alle maan keski-arvon. Palveluntarve puolestaan on kasvanut.

Oikein kohdennetut sotepalvelut ovat parhaimmillaan investointi tulevaisuuteen eivätkä pelkkä harmittava ja pakollinen menoerä. Talouden tiukkuus on vaikuttanut hoidon saatavuuteen ja palveluvalikoimaan Lahdessa. Ennakoivista palveluista on menneinä vuosina säästetty ja se on ongelmallista tulevaisuutta ajatellen. On ymmärrettävää, että me lahtelaiset kaupunginvaltuutetun roolissa olemme huolissamme rahojen riittämisestä yhtymässä. Niin olemme me yhtymänkin päättäjät. Olemme myös huolissamme lakisääteisten ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuudesta.

Hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää kustannusten hillitsemiseksi ja kuntalaisten parhaaksi enemmän yhteistyötä hykyn, sivistystoimen, liikunta- ja kulttuuri sekä teknisen puolen kanssa. Sivistystoimessa on tulevan vuoden suunnitelmissa tunnistettu mm. etsivän nuorisotyön tarve kaupungissamme. Tämä on oiva esimerkki yhteistyön kehityksen mahdollisuuksista nuorisopalveluiden, järjestöjen, yhtymän jne. yhteisponnisteluna syrjäytymiskierteiden katkaisemiseksi.

Radio voiman päätoimittaja Matti Eve otti hiljattain kolumnissaan kantaa Lahden eri kaupunginosien kehittämiseen ja asioiden tärkeysjärjestyksiin. Hän totesi: Tässä kaupungissa on lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnin eteen vielä paljon duunia edessä. Mitä jos seuraavina vuosina panostettaisiin hetki heidän hyvinvointiinsa? Sen jälkeen voitaisiin kaivaa taas lapiot esiin ja aloittaa jälleen katujen melskaaminen.

Tämä ei ole kannanottoni rakenteellista kaupunkikehittämistä vastaan. Sen asemesta puhun priorisoinnista. Hyvinvointiyhtymän menot ja tarpeet näyttäytyvät massiivisen budjetin kautta suurelta möykyltä, josta ajatellaan olevan helppo leikata sieltä ja täältä ilman suurempia hankaluuksia. Kuitenkin tämä peruspalveluista leikkaaminen on ajanut Lahden vaikeuksiin ja ongelmat alueellamme ovat päässeet kärjistymään. Lahtelaisten työttömyys, syrjäytymisongelmat, ikäihmisten suuri määrä jne. tekevät välttämäksi ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisen. On hyvä, että Lahdessa on tulevan vuoden osalta uskottu tämän kehittämisen olevan välttämätöntä. Budjetti yhtymän kannalta on edelleen tiukka, mutta yhtymä on sitoutunut edelleen toimintojen uudelleenjärjestelyyn ja lisäksi uusien matalan kynnyksen toimintojen innovointiin. Kotihoitoon panostaminen, nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saamisen turvaaminen, omaishoidon tunnustaminen jne. eivät ole tuhlaamista vaan inhimillisyyttä ja kustannusten hillitsemistä.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tärkein tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi ja sitä on tavoiteltava palvelurakennetta muuttamalla raskaammasta kevyempään. Ihmisten vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ei myöskään koskaan tule korostetuksi liikaa. Yksinkertaiset arjen valinnat vaikuttavat erittäin paljon terveyspalveluidemme kysyntään. Kaikki ongelmat eivät ole poistettavissa riittävällä nukkumisella, liikunnalla, terveellisellä ravinnolla ja päihteettömyydellä, mutta ongelmien ennaltaehkäisyssä näillä toimilla on merkittävä rooli. Palveluita järjestettäessä kustannustehokkuus, tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusarviot ovat tärkeitä, ovat palvelut sitten yhtymän järjestämiä tai kunnan omia palveluita. Yhteistyö on voimaa kuntamme paremmin voivaa tulevaisuutta rakentaessa.

Avainsanat: