Lukutaito ja into!

Kokoomuksen valtuustoaloite: Teatteri ja draama rapistuvan lukutaidon pelastajiksi, Puhe valtuustoaloitteen käsittelyssä pykälässä 13

Aloite on tässä yhteydessä tullut riittävästi selvitetyksi - tavanomainen vastaus aloitteisiin tuntuu lannistavalta - kokoomuksen aloite ei kirjaimellisesti toteudukaan Lahdessa. Jos kuitenkin jaksaa lukea selitetekstin loppuun asti, voimme olla ylpeitä siitä työstä, jota kaupungissamme tehdään lukutaidon ja innon kehittämiseksi. Kiitos siis vastauksesta ja toimenpiteistä. Kaupungissamme on vaikuttavan paljon toimintaa lukuharrasteen kannustamiseksi. Aloitteen yhtenä antina voidaankin näin ollen pitää sitä, että käsittelyn myötä on saatu tietoa aktiivisesta toiminnasta ja palvelutarjonnasta. Toivottavasti keinoja hyödynnetäänkin jatkossa nykyistä aktiivisemmin.

Työ kannattaa, koska mm. opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla todetaan, että suomalaisnuorten lukutaito on maailman kärkeä, mutta kiinnostus ja innostus vähäistä. Suomi on ollut vuosituhannen alusta alkaen kärkisijoilla mm. lukutaitoa mittaavissa OECD:n tutkimuksissa, mutta sekä heikkojen lukijoiden määrä että hajonta lukutaidossa kasvavat. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin. Miksi lukuinto sitten on hiipumassa? Oma kokemusperäinen arvioni on lukuinnostuksen hiipuminen osana kulttuurin murrosta. Ajastamme kilpaillaan nykyään paljon enemmän kuin ennen. Onko elämämme älylaitteiden, pelien jne. kanssa niin hetkistä, että kirjaan ja ylipäätään pitkään tekstiin keskittyminen on vaikeampaa kuin aiemmin?

En ole arvioni kanssa yksin, sillä kirjallisuusalan kattojärjestön lukukeskuksen johtaja Ilmi Villacís toteaa seuraavasti: ”Tarjolla on niin paljon ajanvietettä, että kirja on kuin tarjoaisi vihanneksia karkkikaupassa. Siksi pitää tehdä tietoinen valinta lukemisen puolesta. Lukeminen on treenattava taito. Jo 20 minuuttia päivässä riittää lukukunnon ylläpitoon. Lukemista voi verrata kuntoiluun. Jälkeenpäin on hyvä olo.” Myös aivotutkija Minna Huotilainen pitää somen ja kirjan välistä kilpailua on epäreiluna. ”Viihdymme verkossa, koska saamme jatkuvasti pieniä palkintoja, ihanaa katsottavaa, joka vahvistaa maailmankuvaamme. Ei romaanin kirjoittaja ajattele näin. Hän ajattelee, että lukijan pitää jaksaa lukea koko kirja. Palkinto on kauempana”

Lukuinnon ja taidon ylläpitäminen kannattaa. Huotilainen korostaa, että tarinallisen pitkän proosan lukeminen lisää ennakointikykyä ja empatiaa ja vaikuttaa positiivisesti muistiin. Lastenkirjainstituutti toteutti Kiva lukea! -tutkimuksen, jonka tulokset valmistuivat nyt maaliskuun alussa. Tuloksissa lasten ja nuorten vastauksissa korostui, että kirjaan tartutaan yleensä silloin, kun ei ole muuta tekemistä. Hyvään lukuhetkeen tarvitaan vastaajien mukaan aikaa ja rauhallinen ja hiljainen lukupaikka.

Aloitteessa esitetty huolemme ja kaupungissamme tehty työ saavat uutta pontta vasta julkistetusta tutkimuksesta, koska sen mukaan vastahakoisetkin lukijat tarttuivat kirjaan, kun saivat vinkin kiinnostavasta kirjasta. Kirjavinkkaukset ovat siten toimenpiteitä, joilla uusimmankin tiedon valossa lukuintoa voidaan kasvattaa tarjoamalla lukemiselle aikaa ja rauhallisia lukupaikkoja. Jatketaan siis työtä lukemisen ja sivistyksen edistämiseksi.

Ohessa ko. valtuustoaloite: 

Kokoomuksen valtuustoryhmä 7.10.2019: ”Suomen kunnissa tulisi tehdä työtä lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi. Yksi ratkaisu siihen olisi tukea lukutaitoa teatterin ja draaman keinoin. Suomalaisten lukutaito on rapistumassa. PISA-arvioinnissa Suomen kansallinen keskiarvo (536) sijoittuu tyydyttävälle suoritustasolle. Arvioinnin mukaan heikkoja lukijoita oli kahdeksan prosenttia. Eurostatin tutkimusten (8/2016) mukaan Suomessa on enemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneita nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Lukutaito on yksi avaintekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Se on myös elinikäisen oppimisen perusta. Vankka pohja lukutaidolle luodaan lapsena. Lukutaito on taito, joka kehittyy ja jota tulee kehittää koko elämän ajan. Lukutaidon kehittämisessä on tärkeää löytää lapsia ja nuoria kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä sekä laajentaa käsitystä lukemisesta. Jos kaunokirjallinen teos ei tunnu lapsesta tai nuoresta omimmalta lukemisen muodolta, voimme kannustaa esimerkiksi tietokirjojen tai rap-lyriikoiden pariin. Sanat haltuun -hankkeessa lukutaitoa lähestyttiin rap-musiikin keinoin. Hankkeen työpajojen vaikutuksia tutkittaessa puolet nuorista koki oppineensa uutta, 30 prosenttia kiinnostui uudenlaisista teksteistä, ja yli 20 prosenttia muutti suhtautumistaan lukemiseen. Yksi ratkaisu lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen on, että kunnassa tehdään lukutaitoa edistävää työtä teatterin ja draaman kei- Lahden kaupunki Päätöspäivämäärä Kaupunginvaltuusto 9.3.2020 § 13 2 (7) noin. Kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen ei synny itsestään, vaan se vaatii uudenlaisia menetelmiä. Kirjastojen kirjavinkkaukset voisi toteuttaa draaman keinoin tai ilmiöpohjaisesti yhdessä tehden. Tätä työtä voitaisiin tehdä kirjastoihin palkattavan teatterialan ammattilaisen toimesta, yhteistyössä paikallisten taiteen ammattilaisten, kulttuurijärjestöjen tai -yritysten kanssa. Kaupungit tai kunnat voivat myös yhdessä palkata alueelle yhteisen teatterialan ammattilaisen tai ostaa yhdessä palvelun alueen yhdistykseltä tai yritykseltä. Helsingissä lukutaitoa edistetään jo draaman ja teatterin keinoin. Helsingin kaupunginkirjastolla on seitsemän vuotta ollut kirjaston teatteritäti. Teatteritäti on vuosien aikana vinkannut ja innostanut useita tuhansia lapsia ja nuoria lukemaan. Annettujen kirjavinkkausten jälkeen kirjoja on jouduttu tilaamaan lisää kovan kysynnän vuoksi. Syksyn 2019 aikana kirjavinkkaukset teatterin ja draaman keinoin alkavat Helsingissä myös aikuisille. Tämä loistava konsepti on mahdollista monistaa mihin tahansa kuntaan. Helsingin teatteritäti Minna Rimpilä on luvannut auttaa toiminnan käynnistämisessä. Hankkeen kummeiksi voidaan pyytää oman alueen kirjailijoita. Me allekirjoittaneet esitämme/Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kunnassa aloitetaan lukutaidon vahvistaminen teatterin ja draaman keinoin.”