Puhe talousarviovaltuustossa 2023

Vakaan talouden perusta on se, että eletään varojen mukaan.

Nykyään monet yksityishenkilöt ja kunnat, samoin Lahti, elävät yli varojensa ja luottavat helpompien aikojen tulevan. Ehkä saadaan omaisuutta myydyksi, ehkä saamme lisää työpaikkoja, ehkä teemme tuottoisia sijoituksia ja ehkä veronmaksajia ja opiskelijoita tulee alueelle lisää. Vaikka näiden tavoitteiden puolesta kaupungissamme työskennellään ahkerasti, tulopuolen kasvatus tämän ikärakenteen kaupungissa ei enää yksinkertaisesti riitä. Tuotto, tulo ja työllisyysodotuksemme ovat ylioptimistisia.

Soteuudistuksen syyttäminen kunnan talousvaikeuksista on hyvä keino paeta omaa vastuuta. Sen vaikutukset ovat olleen jo pitkään tiedossa ja nyt pitäisi elää toteuman realiteeteissa. Meillä on kaupungissamme sopeutusohjelma, joka perustuu siihen, että valtuusto tulevaisuudessa kykenee päätöksiin sopeutuskeinoista.  Parlamentaarinen ryhmä on linjannut että palvelutaso säilytetään nykytasolla, omaisuuden tuottoa on nostettava ja varallisuuden myyntituloa ei käytetä käyttötalouteen mutta tuottoa kylläkin. Mielestäni palvelutasoa ja palveluverkkoa ei pitäisi säilyttää nykyisellään, kun talouden realiteetit toisin osoittavat. Palveluihin tulisi kuitenkin satsata enempi kuin seiniin.

Yhtenä syynä talouskurjimukseen pidetään isoa investointitasoa vuokrineen. Lahti on ansiokkaasti satsannut kouluihin viime vuosina. Syystä voidaan kuitenkin esittää kysymys: eikö hyvän peruslaadun rakentamisessa pitäisi riittää aikoina, jolloin kaikilla on kaikesta tiukkaa. Jokaista investointia ja hankintaa pitäisi tarkastella nykyistä kriittisemmin. Tästä esimerkkinä palautimme Mukkulan monitoimitalon hankesuunnitelman (44milj )kokoomusvetoisesti niin sivistys- kuin hyvinvoinnin lautakunnassakin uuteen valmisteluun.

Liikuntapaikkarakentamisemme kaipaa  kipeästi liikuntapaikkaselvitystä ja siitä kumpuavia toimenpiteitä. Liikuntainvestoinnit ovat toki elinvoimahankkeita, mutta niidenkin on perustuttava realiteetteihin ja lajien ja liikkujien tasa-arvon huomioimiseen. Liikuntainvestointi-ideoita ei pidä toteuttaa ainakaan sen perusteella kuka lobbaa parhaiten tai miten kaupungissa on aina ennen tehty. Kun selvitys vihdoin valmistuu, toivon sen ohjaavan liikunnan panoksia enempi kuntalaisten perusliikunnan ja liikuntatrendien suuntaiseksi. Meidän pitää pystyä myös luopumaan jostain aina kun panostamme uuteen. Kaupungissamme on edelleen hiukan epäselvää myös siinä, kuka liikuntarakentamista ohjaa, johtaa ja koordinoi. Kaikkien on mukava osallistua ideointiin omasta subjektiivisesta näkökulmastaan, mutta kuka kantaa kokonais- ja talousvastuun?

Selityksiä taloustilanteellemme voidaan hakea aina sotatilanteista soteen ja mihin vain. Ratkaisujakin on, mutta ne eivät ole helppoja.

Palveluverkkoa tulisi supistaa ja yhtiörakennetta muuttaa. Henkilöstörakennetta tulisi tarkastella kaupunkitasoisesti ja siiloutumista toimialoilla vähentää. Johtamis- ja hallintorakenteita pitää tarkastella, myös poliittisesti. Nämä näkemykseni heijastelevat kokoomuslaista ajattelua, mutta edustan tällä puheenvuorolla tänään itseäni. Tämä tiedoksi niille, jotka jo pelästyivät mahdollisen kaupunkitasoisen yt alkamista tai poliittisen paikka ja palkkiojaon  neuvottelujen käynnistymistä.

Elinvoimaa tarvitsemme, mutta se ei tule silmiä ummistaen eikä sokeasti vain siihen luottaen. Työpaikat ja yritykset ja investorit kannattelevat kaupunkiamme ja kaikki kunnia  elinvoiman luojille. Nekin kuitenkin tarvitsevat alustakseen kaupungin, joka kykenee tervehdyttämään taloutensa.

Kaupunkimme on vaikeuksissa, kun emme opettele elämään ja investoimaan varojemme mukaan. Vaikka vaalit, jälleen kerran, ovat edessä- on kovan talouspolitiikan ja realismin aika. Saavutetuista eduista, palveluista, paikoista ja rakenteista on tingittävä enemmän kuin tähän mennessä olemme kyenneet päättämään. Omaisuutta myymällä tai työpaikkoja houkutellen tämä yhtälö ei enää ratkea, vaikka näillä toimilla voidaankin mennä nyt hetki eteenpäin.

Sari Niinistö, kaupunginvaltuutettu ja hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan 2.vpj