Sari Niinistön arvoja; Työ; Yrittäminen; Kasvatus ja koulutus; Vihreys ja vastuu; Talous; Liikunta; Kansalaisten palvelut

AJATUKSET

Poliittista työtä Sari on tehnyt päämäärätietoisesti ja tavoitteita on jo saavutettu.

Arvot ohjaavat päätöksentekoa. Poliitikko toimii arvomaailmansa pohjalta. Kaikkia tulevia päätöksiä ei voida tietää eikä ennakoida. Tärkeintä äänestäjän kannalta on tietää, millainen arvomaailma päätöksentekijällä on - voiko häneen luottaa? Tekeekö hän INHIMILLISIÄ päätöksiä ja onko hänellä sydän paikallaan. Uskollinen pienissä asioissa on sitä myös suurissa ratkaisuissa.

Vastuullinen politiikan tekijä ei lupaa hoitaa yksittäisiä asioita tai ainoastaan tiettyjen ihmisryhmien asioita. Politiikassa tarvitaan kokonaisnäkemystä ja kykyä katsoa asioita yhteisen hyvän näkökulmasta. Osaoptimointiin ei ole varaa. Suomalainen hyvinvointi, osaaminen, yrittäminen ja työnteko ovat asioita, joiden puolesta haluan työskennellä kokonaisvaltaisella otteella ja osaamisella. Rehellisesti ja vastuullisesti. Hyvä kansanedustaja on rohkea, motivoitunut ja asioihin perehtynyt. Hänen on oltava valmis laittamaan itsensä likoon yhteisten asioiden puolesta. Suomalainen hyvinvointi, osaaminen, yrittäminen ja työnteko ovat asioita, joiden puolesta haluan työskennellä kokonaisvaltaisesti. Taloudellisen tilanteen kiristyessä on entistä tärkeämpää miettiä mitkä arvot päättäjiä ja päätöksiä ohjaavat.


Sari Niinistön arvoja:

  • Välittämisen, kannustavuuden, suvaitsevaisuuden, mahdollisuuksien tasa-arvon ja vastuun ja vapauden välisen tasapainon hakemisen pitää näkyä päätöksenteossamme.

  • Inhimillisyys, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja avoimuus on asetettava arvoiksi ja toimintatavoiksi päätöksentekoon.

  • Jokainen meistä ansaitsee kodin, uskonnon ja isänmaan, joita kunnioitetaan.

  • Vastuullinen markkinatalous välittää myös ihmisistään.

  • Jokaisella meistä on tasavertainen ihmisarvo iästä, sukupuolesta tai asemasta riippumatta.

  • Turvallinen lapsuus on arvokas investointi tulevaisuuteen.

  • Ikäihmiset ovat voimavara – he ansaitsevat arvokkaan vanhuuden.

  • Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaan ja kangistuneen.

  • Sivistyksen mitta on se, miten kohtelemme ihmisiä ja eläimiä.

  • ”Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”


TYÖ

Eläkkeen ja työnteon samanaikaisuutta tulee kehittää eläkejärjestelmässä.

Työtä ja yrittämistä pitää arvostaa. Työ, opiskelu ja yrittäminen pitävät Suomen hyvinvointivaltiona.

Kaikki työt ovat arvokkaita. Kannustus sytyttää kipinän työntekoon.

Nuorten työllistyminen on turvattava kaikin mahdollisin keinoin.

Tarvitsemme työelämän joustoja ja työperäistä maahanmuuttoa.

Työssä jaksamisesta on huolehdittava ja työssä uupumisen syihin pureuduttava.

On rikkautta, kun erilaiset ihmiset tuovat omaa luovuuttaan meille suomalaisille ja osallistuvat työtä tekemällä yhteiskuntamme rakentamiseen.

Suomen pitää olla kannustava maa, sekä suomalaisille että ulkomaalaisille. Täällä on saatava kokemus siitä, että löytää paikkansa yhteiskunnassa.

Työelämän tarpeita ja perheiden tarpeita pitäisi uskaltaa miettiä rohkeasti rinnakkain. Mahdollisuudet vanhemmuuteen ja työelämään isillä ja äideillä tulee olla tasavertaiset.


YRITTÄMINEN

Yrittäminen on asenne ja tätä asennetta tarvitaan kaikessa elämisessä – yrityksen perustaminen on tapa työllistää itsensä ja muita ja yrittäminen pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Siksi yrittämistä on edistettävä lainsäädännön, asenteiden ja innostamisen kautta.

Sisäisen yrittäjyyden ja itseluottamuksen malli pitäisi siirtää jokaiselle jo äidinmaidossa ja yhteiskunnassa tulisi mahdollistaa tiedot, taidot ja rakenteet yrittäjähenkisyydelle.

Ideoita, osaamista ja ammattitaitoa pitää voida saada käyttää ja näyttää omassa tehtävässään.
Oma-aloitteisuutta ei saa eriarvoistaa.

Riippumatta siitä, onko yrittäjä vai palkansaaja, pitää olla mahdollisuudet perhe-elämään ja turvaan sairauden ja työkyvyttömyyden yllättäessä. Oikeudet lomiin ja vuorotteluvapaiseen pitäisi olla jokaisella yhteiskuntaa työllään rakentavalla.

Mahdollisuudet elää yrittämisen kautta on suotava myös yrittäjille. Henkinen hyvinvointi syntyy työn ja vapaan tasapainosta. Työttömänä tai ylityöllistettynä kykymme ajatella myönteisesti kärsii ja motiivimme toimintaan heikkenevät.

Kulttuuri, kahvilat, ravintolat, liike-elämä yleensä…virkistävät ja tarjoavat kansalaisille elämyksiä ja elämän edellytyksiä. Elinkeino-elämällä on suomalaisille sekä työllistävä, mahdollistava ja mahdollisuuksia tarjoava vaikutus. Pienistä bisnesideoista kasvaa joskus suuria keinoja –turvata hyvinvointia, antaa onnistumisen edellytyksiä ja luoda työpaikkoja Suomeen.
Siksi mielestäni ideassa ja yrittämisessä on suomalaisten tulevaisuus.


KASVATUS JA KOULUTUS

Perheillä on oltava mahdollisuus valita lapselleen paras hoitomuoto - Kotihoidon on oltava todellinen vaihtoehto kunnalliselle lastenhoidolle.

Varhaiskasvatus on saatava vastaamaan lasten ja perheiden todellisia tarpeita. Joustavuutta hoitoaikoihin, ymmärrystä satunnaisen hoidon tarpeeseen ja yhtenäinen ohjaus valtakunnallisesti ympärivuorokautiseen hoitoon. Hoitopaikka on lasta ja perheen tarvetta varten, ei yhteiskunnallinen pakkorakenne.

Lastensuojelutyöhön on oltava riittävästi resursseja. Ongelmien ennaltaehkäisy perheissä, perheiden tukeminen sekä esimerkiksi alkoholipoliittiset ratkaisut ovat osa lastensuojelua.

Laadukas koulutus on suomalaisen yhteiskunnan peruspilari. Tätä järjestelmää pitäisi edelleen kehittää. Koulutuksessa ei pidä tyytyä vain tiedon siirtämiseen ja tutkintojen läpäisyyn. Oleellista on, miten motivoitunutta ihmisiä erilaisista koulujärjestelmistä tulee ulos ja miten nopeasti he löytävät paikkansa yhteiskunnassa.

Opiskelun ja työn yhdistäminen pitäisi olla myös huomattavasti nykyistä yksinkertaisempaa.

Yrittäjäkasvatus tulisi saada osaksi opetusta kaikissa oppilaitoksissa. Päiväkodeissa, peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa pitäisi jokaista kannustaa löytämään sisältään usko yrittämiseen.

Oppilashuollon osaaminen pitää ottaa todella käyttöön ja antaa ennaltaehkäisyyn resursseja lisää.

Koulukiusaamisen ja työpaikkakiusaamisen kitkemiseksi on löydettävä keinoja, kiusaamiselle ehdoton nollatoleranssi.

Yhteisöllisyys on nostettava uuteen arvostukseen. Järjestöt ovat voimavara, ja kannatan , että kunnat laativat järjestöstrategian omalla alueellaan yhteistyön kanavaksi.

Tarvitaan paljon työtä paikallisesti, maan ja maailmanlaajuisesti, jotta päihteetön ja vain vähän päihteitä sisältävä elämä olisi houkuttelevaa ja kannustavaa

Kaikki toimet, jotka tähtäävät lasten ja nuorten suojelemiseen päihdehaitoilta ovat tarpeen ja kannatettavia. Merkittävin tekijä ja kaiken lähtökohta on "ilmaston" eli asenteiden muutos. Aikuisten esimerkki, kunnan ja valtion toimet alkoholipolitiikassa jne. ovat osaltaan kaikki vaikuttavat siihen, miten päihdemyönteinen yhteiskuntamme on. Kunnat ovat sitoutuneet ympäristö ja ilmastotavoitteisiin - sitoutuminen päihdejalanjäljen puolittamiseen olisi myös viisasta ja tavoiteltavaa.

Adoptiovanhemmuus on yhtä arvokas asia kuin biologinen vanhemmuus. Adoptiovanhemmuutta on pidettävä yhteiskunnassa arvossa ja lainsäädännön on oltava mahdollistava ja kannustava.

Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä. Siksi jokaista nuorta on kasvatettava ottamaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään – nuoren on saatava koulutus tai työpaikka heti peruskoulun jälkeen.


VIHREYS JA VASTUU

Arjen vihreät valinnat muuttuvat ympäristöystävällisiksi teoiksi.

Terveytemme kannalta päivittäiset ruokailutottumukset ovat tärkeitä. Verotuksen ym keinoin pitää kannustaa terveellisiin valintoihin. Itsehoitokeinoista ravinto on tärkein vaikuttaja.

Lähiruoka on arvoiltaan enemmän kuin halpa/halvin hinta. Markkinataloudessa piilee siis suuri mahdollisuus, joka on kätketty meihin kuluttajiin. Saamme niitä asioita, joita osasimme arvostaa.
Lähiruuan mahdollisuutta suomalaisiin pöytiin on tuettava myös lainsäädännöllä.

Vihreys on arjen pieniä valintoja. Ruokakaupassa, liikkumisessa, jätteiden lajittelussa-
Verotuksella on tuettava ympäristöystävällisiä tekoja.

Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tulee Suomessa lisätä. Jotta esim. suomalainen tuulivoimateollisuus olisi kansainvälisesti uskottava, on sen oltava uskottava ensin Suomessa. Uuden teollisuussektorin nousu olisi tärkeää Suomelle, yrityksille tuulivoimassa on mahdollisuuksia.

Verotuksella on suunnattava ihmisten kulutustottumuksia ympäristöystävällisiin valintoihin.

Olemme kansainvälisesti vertaillen hyvinvointivaltio, jolla on velvollisuus auttaa hädänalaisia lähimmäisiä.


TALOUS

Lainsäädäntö ja kuntien ratkaisut eivät voi erkaantua toisistaan. Seudullisen kunta- ja järjestöyhteistyön lisäksi kuntien ja valtion päätöksenteon vuoropuhelua ei koskaan voi liikaa korostaa. Kuntien tuottavuuden ja toiminnallisuuden ydin on se, että valtio ja kunnat kilpailevat ainoastaan veronmaksajan edusta taloudellisesti ja toiminnallisesti.

Toimivan yhdyskuntarakenteen taustalla on aina kokonaisuuksia katsova päätöksenteko. Hallintaan liittyy oleellisesti kunnissa sisäisen kustannustietoisuuden kasvattaminen. Kun kustannukset tehdään selkeiksi ja näkyviksi, voidaan keskusteluille saada aivan uudenlainen perusta. Kustannusten läpinäkyvyys myös palvelujen käyttäjän suuntaan koskien kaikkea verovaroin maksettavaa mahdollistaa

Valtion ja kuntien velkaantumiseen on suhtauduttava kuin omaan henkilökohtaiseen velkaan. Yli varojen elämistä ei voida jatkaa. Lainat ovat lastemme maksettava.

Elvytystoimien lisäksi on laadittava viisaasti säästö, leikkaus ja tuottavuusohjelmia – omasta henkilökohtaisen edun tavoittelusta pitää siirtyä vastuulliseen kansantaloudelliseen ajatteluun. Subjektiivisia oikeuksia pitää voida purkaa ja rakentaa uusi, toimiva hyvinvointiyhteiskunta.


LIIKUNTA

Fyysinen liikunta lisää hyvinvointia. Omat valinnat vaikuttavat paljolti terveyteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Liikunnan, ravinnon, arvojen ja elämäntapojen valinnat vaikuttavat hyvinvointiimme yksilöinä ja yhteisönä.

Liikuntaan kannustava päätöksenteko osana kaikkia yhteiskunnallisia ratkaisuita.

Hyötyliikunnan arvostusta ja mahdollisuuksia kasvatettava.

Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia tuettava ja koululiikuntaa lisättävä.

Kunto – ja kilpaurheilun edellytyksiä edistettävä.


Kansalaisten palvelut

Sari Niinistö on ollut aktiivinen vaikuttaja palvelurakenteiden uudistamisessa. Peruspalvelut ovat muutoksessa (kts. lehtikirjoitus). Lahdessa on toimittu aktiivisesti etulinjassa mm. Sitran palvelusetelihankkeessa ja terveyskioskihankkeessa. Omaishoitajien ja kotihoidon asioihin on kiinnitetty erityistä huomiota; samoin myös lastensuojelun toiminnan tehostamiseksi tehdään töitä koko ajan.

Aina itsestään huolehtiminen ei riitä, ja silloin tarvitaan tukea. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyistä suurempaa panostusta ennaltaehkäisevään työhön, johon kuuluvat mm. terveyskioskit, matalan kynnyksen palvelut, sähköiset palvelut, neuvolatoiminta ja kotipalvelut. Myös sairaanhoidon ja sosiaaliturvan suhteen kaikkien kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että apua on saatavana ilman kohtuutonta odottelua. Liikkuvat palvelut ja palvelurakenteen uudistaminen asiakaslähtöisesti ovat palvelujen turvaamisen kannalta tulevaisuuden avaintekijöitä. Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää olla joustava, eikä saa jämähtää vanhoihin kuvioihin. Elämme muuttuvassa maailmassa, ja tämä liikkuvuus täytyy huomioida kaikessa päätöksenteossa.

Omaishoitajien asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja yhdenvertaisuus riippumatta paikkakunnasta on turvattava. Omaishoitajien jaksamista on tuettava vapaapäivien ym avulla.

Asiakaskeskeisyys on tärkeää kaikissa palveluissa ja niiden tuottamisessa.

Asiakas on subjekti eikä objekti aina, kun se on mahdollista.

Sairaankuljetus ja ensihoito – nopea ja ammatillinen ensihoito on turvattava tarvittaessa..

Ensihoitajien ammattitaitoa on ylläpidettävä jatkuvasti riittävällä koulutuksella ja miehistöresursseilla.

Kotipalvelut ja palveluasunnot – ikääntyvän kansalaisen, vammaisen ja mielenterveyspotilaan pitäisi saada nykyistä enemmän palveluita kotiin. Kotihoidon on oltava laitoshoidolle todellinen vaihtoehto.

Omaishoitajien asemaan on kiinnitettävä huomiota, he tekevät mittaamattoman arvokasta työtä.

Sosiaaliturvan on vastattava yksilön tarpeeseen. Terveydenhuoltolain uudistus on tervetullut palvelujen tasapuolisen ja oikeudenmukaisen saatavuuden turvaamiseksi. Perusterveydenhuolto on tärkeää – erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitystä on korostettava nykyistä enemmän. Myös erikoissairaanhoidon resurssit on turvattava – kuitenkin niin, että erityisosaaminen on tukemassa toimivaa perusterveydenhuoltoa.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin panoksia. Psykiatristen ongelmien ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito on saatava nykyistä helpommaksi. Avohoidon tehostaminen ja yhteistyö sairaalan kanssa on turvattava. Hoitojen jatkuvuuden ja peruspalvelujen saatavuuden varmistaminen on todella tärkeä tavoite.

Syrjäytymisen ehkäisy – päihde- ja huumeongelmiin on puututtava ajoissa. Valistus, neuvonta, tehokas hoitoonohjaus ovat tärkeässä roolissa.  Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuutemme suurin uhka. Sitä pitää ennaltaehkäistä.

Mielenterveys – ja päihdepalvelujen palvelurakenne - Hoidon saatavuutta, jatkuvuutta, moniasiakkuuksien hallintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitettävä.
Mielen tasapainon ja psyykkisen hyvinvoinnin tavoittelu monilla tasoilla on yksi tulevaisuuden yhteiskuntamme ydinkysymyksiä. Mielenterveystyön lainsäädännön toimivuus on ehdottoman tärkeä tulevaisuustekijämme. Mielenterveys, päihde ja rikoslainsäädännön tulisi kulkea saumattomasti yhdessä.

Terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa on tavoiteltava yksinkertaisia asioita, yhden luukun periaatetta. Asiakkaan etu, helppous, on monesti myös taloudellista toimintaa.

Valinnanvapaus palveluissa on osa tätä päivää. Kansalaisen pitää voida valita lapsen hoitopaikka, terveysasema, kirjasto jne. kuntarajoista riippumatta.

Sähköisiä palveluita, niiden saatavuutta, toimintaa ja tarkoituksenmukaisuutta on tehostettava ja yksinkertaistettava. Hyvin toimivat sähköiset palvelut säästävät käsipareja inhimillisiin otteisiin.

Hallitusohjelmassamme mainitaan kilpailukyky useita kertoja. Hyvinvointivaltio on myös enemmän kuin maininnan arvoinen. Oikealla, tehokkaalla tavalla toteutettu terveydenhuolto on turvaamassa maamme kilpailukykyä enemmän kuin osiensa summana. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaiken muutoksen ja kaiken politiikan perustana on realistinen arvio elämästä ja vallitsevasta tilanteesta.

Mikä on valtion ja kunnan rooli? Mitkä ovat kunnan tehtävät? Ja mikä on yksilön vastuu? Suurin haaste on saada kuntalaiset miettimään ja toimimaan terveyden edistämisen askelissa. Merkittävin tuottavuusloikka saadaan yksilötasolla, kun vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on konkretisoitu arkeen. Elintavoilla ja veroprosentilla on kiinteä yhteys.

Terveydenhuollon priorisointi on välttämätöntä inhimillisyyden, kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi hoidoissa. Tulevaisuudessa se on yhä näkyvämpi osa terveydenhuollon kehittämistä. Väestölliset, sosiaaliset ja teknologiset syyt tekevät priorisoinnin entistä tärkeämmäksi. Koettu niukkuus kun ei tule koskaan poistumaan terveydenhuollosta. Terveydenhuollon menot eivät ole hyödytön kuluerä yhteiskunnalle. Ihmiset pystyvät toimivan terveydenhuollon avulla myös esimerkiksi tarttumaan työllistymismahdollisuuksiin ja elämään inhimillistä elämää.

Kulkureittien kunnossapito on osa kansalaisten turvallisuutta – liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Liikennereittien, tiehankkeiden jne. suunnittelussa tulee huomioida yksityisautoilun, julkisen ja kevyen liikenteen sekä ympäristön tarpeet.

Poliisitoiminta on osa turvallista yhteiskuntaa– poliisien resursseja on kasvatettava. Järjestys- ja tutkintapuolella poliisien työturvallisuuteen sekä työn jatkuvuuteen on kiinnitettävä huomiota.

 

Sari Niinistön arvoja; Työ; Yrittäminen; Kasvatus ja koulutus; Vihreys ja vastuu; Talous; Liikunta; Kansalaisten palvelut