Arjen keskiössä- tapahtuman avauspuhe Sibeliustalossa

Sundayna 4. Novemberta 2012

Tervetuloa Lahteen ja Lahden Sibeliustaloon!

Lahden kaupungin vammaispalvelut uudistuvat parhaillaan voimakkaasti.  Suomen suurimman vammaispalveluita tuottavan kuntayhtymän yksiköt, jotka sijaitsevat Lahdessa, siirtyvät osaksi kaupungin omaa palvelutuotantoa. Näiden yksiköiden lisäksi on valmistunut uusi rakennus. Parhaillaan vammaispalveluiden palveluohjauksessa on myös tapahtumassa muutoksia. Muutokset ovat mahdollisuus uudistaa koko palvelutuotantoa ja – ohjausta eheämmäksi kokonaisuudeksi. Arjen keskiössä -hanke tukee kaupunkimme muutoksia hyvin.

Lahdessa asuu huomattava määrä nuoria kehitysvammaisia henkilöitä vielä lapsuuden kodeissaan. Olemassa olevissa asumisyksiköissämme asuu myös nuoria henkilöitä, sekä henkilöitä, jotka eivät joko hyödy tai tarvitse vastaavaa palvelua. Kaupunki käyttää myös runsaasti eri ostopalveluita eri palveluntuottajilta.

Lahden Arjen keskiössä- osahankkeessa olennaisimmiksi tavoitteiksi ovat nousseet mm.  palvelutarpeen uudelleen arviointi nykyisille asiakkaille sekä tuleville asiakkaille yhtenevin menetelmin, asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden kuuleminen, yksilöllisten ratkaisuiden mahdollistaminen , olemassa olevan asuntokannan tarkastus ja uusien mahdollisuuksien rakentaminen , asumisyksiköiden toiminnan kehittäminen , työtoiminnan kehittäminen , vapaa-ajan viettämisen mahdollisuuksien lisääminen  ja vertaistuen hyödyntäminen osana palveluita .

Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaisia lähiyhteisöllisiä asumisen ja elämisen ratkaisuja
erityistä tukea tarvitseville henkilöille sekä mallintaa asuntosuunnittelun prosessia kunnassa. Kyseinen kehittämistyö on erittäin tärkeää niin valtakunnallisesti kuin Lahdessa. Tavoitteena on normaalin elämän mahdollistaminen kehitysvammaiselle ihmiselle, heidän unelmiensa ja toiveidensa mukaisen arjen luominen. Kehitysvammaisella on oltava mahdollisuus elää samanlaista arkea, samanlaisin mahdollisuuksin kuin kaikilla meillä.

Sitoutuminen tähän työskentelyyn tuo konkreettisia mahdollisuuksia vammaiselle elää parempaa arkea. Samalla se tuo tullessaan myös positiivista asennemuutosta yhteiskuntaamme.Mitä minä olen valmis tekemään jotta kaikilla kuntalaisilla olisi tasa-arvoiset elämisen edellytykset? Mitä minä olen valmis tekemään, jotta jokaisella meillä olisi toimiva asunto ja asuinympäristö? Millainen minä olen naapurina, lähimmäisenä, viranhaltijana ja päättäjänä? Kehitysvammaliiton koulutus ja vaikuttaminen yksikön johtaja Susanna Hintsala toteaa osuvasti: Keskeistä on nostaa esille kehitysvammaisten taitoja ja voimavaroja joita he tuovat mukanaan esim. muuttaessaan lähiyhteisöön. On lakattava ajattelemasta, kuka meidät ottaa ja ajateltava: Kuka meidät saa?

Työskennessäni 90-luvun alussa Hollolan seurakunnassa kirjoitin paikallisen lehden kolumnia. Yhden kirjoitukseni otsikko oli Erilainen ystävyys. Luen teille siitä osan:

”Jonkin aikaa sitten saattelin viimeiselle matkalleen nuoren, vammaisen ystäväni. Olimme tunteneet toisemme 18 vuotta. Kymmenen vuotta asuimme naapureina. Hän oli minun erilainen ystäväni. Hänen vammansa vuoksi emme puhuneet emmekä tehneet samanlaisia asioita, joita yleensä ystävien kanssa tehdään ja puhutaan. Kohtaamisessamme oli kuitenkin aina suunnatonta lämpöä ja riemua. Niin välitöntä rutistusta ja silmien loistetta kohtaa harvoin.Muutettuani pois paikkakunnalta yhteydenpitomme harveni. Paikka toisillemme säilyi siitä huolimatta. Jakamaton, haalistumaton, tosi ystävän paikka. Erilaisuudestaan huolimatta tai ehkä juuri siksi, hän säilyy muistoissani aina aitona ystävänä ja naapurina."

 Näillä sanoilla avaan tämän tapahtuman ja toivotan antoisaa ja idearikasta päivää!

Avainsanat: