Sirpaleista kokonaisuuksiin

Sirpalepäätöksistä kokonaisuuksien kehittämiseen haaste liittyy sekä viranhaltijoitten että päättäjien työhön. Jotta voisimme tehdä kaupunkilaisten kannalta järkeviä ratkaisuita ilman liiallista velan kasvattamista tarvitsemme päätöksien perustaksi ”palvelu- ja investointipankin”. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että päättäjillä ja viranhaltijoilla on käytettävissään yli toimialarajojen tietopaketti kaikesta kaupungin tuottamasta toiminnasta ja niiden hintalapuista. Pankista pitää löytyä myös tieto siitä, onko toiminta lakisääteistä vai ei. Sama koskee investointeja. Hintalaput investoinneille ja kaikki investoinnit arviointiin samalle viivalle. Tällöin pääsemme käymään aitoa arvokeskustelua irrallisten esityksien sijaan. Kun lastemme velkataakka kasvaa joka päivä, on meidän pakko käydä pikainen arviointi siitä, mitkä palvelut ja investoinnit ovat pakollisia. Sinänsä hyviä hankkeita on paljon, mutta kaikkeen ei ole varaa. Oma ajatukseni investointien osalta on se, että peruspalveluiden tuottamiseen liittyvät investoinnit ja korjaushankkeet ovat tärkeitä. Se tarkoittaa esim. homekoulujen ja päiväkotien saneerauksia ja terveyspuolen hankkeita. Kaupungin talouden ja elinvoiman kehittämisen kannalta keskustan kehittäminen on myös välttämätöntä. Elävä keskusta ja toimivat peruspalvelut ovat vetovoimatekijöitä, jonka äärelle myös muut toiminnot voivat hakea paikkaansa. Ehkä muutoinkin, kun kunnan rahoittamina.

Sosiaali- ja terveystoimen budjetti Lahdessa on yli puolet koko kaupungin budjetista. Suuruusluokka kuluissa ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen mielenkiintoon ja keskusteluun  kaupungin muiden kehittämishankkeiden tai toimien rinnalla. Olen lautakunnan puheenjohtajana  ihmetellyt sitä miten asiat päätyvät esim. valtuuston tiedotustilaisuuksiin. Monia asioita olen toivonut kaikille valtuutetuille tiedoksi. Valtuusto ja lautakuntatyöni aikana terveyspuolen kehittämissuunnitelmat, investoinnit tms ovat vain muutaman kerran päätyneet valtuuston infotilaisuuksiin. Kaupungissa on omat kirjoittamattomat arvojärjestyksensä jotka periytyvät varmasti jo pitkältä ajalta ennen omaa päättäjän historiaani. Päättäjien on huomattavasti helpompi saada tietoa vaikkapa kaavoituksista ja ympäristöhankkeistä kuin terveyspuolen haasteista.

Kaupungissa on paljon asioita, joista päättäjien on hyvä tietää. Asioiden priorisointi myös tiedotusmielessä voi olla vaikeaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että käytettävissä olevan tiedon määrä vaikuttaa tietenkin käytävän keskustelun sisältöön ja päätöksentekoon. Kun tietoa kokonaisuuksista ja kehittämissuunnista puuttuu, on päättäjien helppo takertua vaikkapa yksittäisiin virkakysymyksiin tai muihin toiminnan/kokonaisuuksien kannalta pieniin asioihin. Poliitikkojen tärkein tehtävä on arvioida kehittämisen suuntia ja päättää niistä.  Kaupunkimme terveyspalvelut ovat lakimuutosten, talouspaineiden, työttömyyden, ikääntymisen ym takia niin kovissa paineissa, että  informaation määrää muidenkin kuin lautakuntatyöskentelyyn osallistuvien päättäjien suuntaan on kyseisissä asioissa pakko lisätä.  Silloin saamme isoille muutosprosesseille voimaa ja ripeyttä.