Mielen terveys luo tulevaisuutta

Thursdayna 29. Julyta 2010

Mielen terveys luo tulevaisuutta

Mielen tasapainon ja psyykkisen hyvinvoinnin tavoittelu monilla tasoilla on yksi tulevaisuuden yhteiskuntamme ydinkysymyksiä. Voimme ottaa kantaa helposti vaikkapa aselain tiukennuksiin, nuorten juomiseen, rikollisuuteen, alkoholihaittoihin ja rangaistuksiin yksittäisinä asioina. Ilmiöt eivät kuitenkaan ole irrallisia. Vastaukset eivät ole yksinkertaisia eivätkä toisaalta  usein kaukana itsestämme. Yksittäiset asiat vaativat tietenkin vastauksia, mutta vain osana syiden ymmärrystä. Yhteisiä nimittäjiä ja tekijöitä on monilla pahoinvoinnin ilmentymillä. Ne kaikki kertovat mielen tasapainon häiriöistä ja niiden ennaltaehkäisyn ja / tai hoidon epäonnistumisesta.

Mielenterveyttä voidaan kuvata psyykkisenä hyvinvointina ja riittävänä sopeutumisena sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön. Miksi yhteiskunnassamme on iso joukko ihmisiä, joiden on vaikea sopeutua itseensä ja ympäristöönsä? Onko ratkaisu ongelmien jälkien pois lakaiseminen vai syvempi yhteiskunnallinen keskustelu? Miksi käsi kädessä kulkevat päihde- ja mielenterveysongelmamme yhä kasvavat?  Miten vastaamme siihen, että ongelmat lieveilmiöineen ovat suurin sisäinen turvallisuusuhkamme? Yhteiskuntamme on tullut elinikäistä kasvua hakevana kilpailuyhteiskuntana eräällä tavalla psyykkisen kestokykynsä äärirajoille.

Vankien mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat kasvaneet. Vangit heijastelevat koko yhteiskunnan ongelmia eivätkä sen vuoksi edusta irrallista ihmisryhmää. Lähes jokaisella vangilla on psyykkisen hoidon tarve. Säilöminen vankilassa ei paranna ongelmia. Vankeinhoito tulisi ymmärtää nykyistä laajemmin psyykkisen tasapainon tavoittelun näkökulmasta. Rikoslain kautta vangit ovat joutuneet ”pakolliseen” vastuuseen terveytensä edistämiseksi. Yhteiskunnan turvallisuutta ei voida lisätä kasvattamalla vankien määrää tai tiukentamalla aselakia. Suurin joukko mielenterveys- ja päihdeongelmaisia liikkuu keskuudessamme.

Päihteiden käyttö lisää psyykkisiä oireita ja moni käyttää päihteitä lääkkeenä etsiessään hyvää mieltä. Noidankehä on olemassa. Mielenterveyden oikea hoito usein vähentää päihteiden tarvetta. Turvallisuutemme ja henkisen hyvinvointimme määrään voidaan usein tehokkaimmin vaikuttaa silloin, kun puhutaan vielä terveyden hoitamisesta. Tämän tosiasian kokonaisvaltainen ymmärtäminen on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista.

Ei ole oikein, että osa ongelmaisista uhkaa omaa tai muiden turvallisuutta. Sopeutumisvaikeuksista kärsivien joukko on kasvava ja hoitamaton mielen tasapaino on arvaamaton asuinkumppani. Mahdollisuus tuen saamiseen  mielen tasapainon tavoittelussa on välittävän yhteiskunnan kriteeri. Mielenterveystyön lainsäädännön toimivuus on ehdottoman tärkeä tulevaisuustekijämme. Mielenterveys, päihde ja rikoslainsäädännön tulisi kulkea saumattomasti yhdessä. Asioita ei saa liiaksi eristää, medikalisoida ja lokeroida. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutuksen tulee muodostaa  kokonaisuus. Hoidon ja kuntoutuksen palvelut tulee saada yhdelle ja samalle hallinnon alalle. Hoito ja kuntoutus tulisi myös selkeästi erottaa käsitteinä toisistaan. Myös vankien terveydenhuollon tulisi olla saumaton osa muuta terveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolakiin liittyvä hoitotakuu mielenterveysongelmaisten osalta auttaa vain, jos hoitoa todella on saatavissa. Resursointi pitää tehdä niin, että apua saavat myös ne, joiden ongelmat eivät ole vielä kärjistyneet. Henkinen hyvinvointi kertautuu ympäristöön tehokkaasti. Hyvän mielen puolesta kannattaa siis tehdä töitä, yksilönä ja yhteiskunnallisesti.