YKN kokous tervetulopuhe

YKN eli yleisten kirjastojen neuvoston kokous Lahdessa 16 – 17.11.2022

Lahden kaupungin tervehdys

Arvoisa kirjastoväki

Tervetuloa kulttuurikaupunki Lahteen, Päijät-Hämeen maakuntakeskukseen. Lahti on saanut mainetta sekä ympäristökaupunkina että monipuolisena kulttuurikaupunkina. Lahdessa on helppo liikkua ja kaikki palvelut ja myös luonto ovat helposti tavoitettavissa. Lahti on ollut näkyvästi esillä mm. talviurheilukaupunkina, mutta myös esimerkiksi Sinfonia Lahden maine on mittava. Teillä on näinä päivinä toivottavasti aikaa hiukan tutustua Lahteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tietojeni mukaan vierailette ainakin uudessa upeassa visuaalisten taiteiden museo Malvassa.

Lahti on myös vireä kirjastokaupunki. Lahden kaupunginkirjasto hoitaa alueellista kehittämistehtävää Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tätä ja Lahti vastaa alueen kirjastohenkilöstön osaamisen kehittämisestä niin, että kaikissa kirjastoissa on osaamista toteuttaa kirjastolain tavoitteita. Alueellinen kehittämistehtävä tuli voimaan 2018 alkaen, samalla kun vanha maakuntakirjastojärjestelmä lakkasi.

Lahden kaupunkiorganisaatio muuttui 2021, jolloin päätäntä kirjastoista siirtyi sivistyslautakunnan alaisuudesta uuteen hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakuntaan. Toimin aiemmin sivistyslautakunnan varapuheenjohtajana, nykyisin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan varapuheenjohtajana, joten olen saanut olla mukana kirjastojen kehittymisessä useiden vuosien ajan Lahdessa. Kirjastot ovat toki sivistyksen kehtoja ja oppimisen paikkoja, mutta myös vahvasti osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjiä. Osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on kirjastoille tärkeä tehtävä ja se on kirjoitettu myös kirjastolakiin. Kirjastot velvoitetaan edistämään kansalaisuutta, sanavapautta ja demokratiaa. Lahdessa järjestettiin esimerkiksi juuri kirjastoissa kuntalaisille Erätaukokeskusteluja. Näissä keskusteluissa kuntalaiset pääsevät ääneen ja kuuntelemaan toisiaan.

Kirjastot ovat merkitykseltään paljon enemmän kuin lainauspisteitä. Kirjastot ovat maksuttomia, kaikille avoimia paikkoja ja siten toteuttavat erinomaisesti hyvinvoinnin ja osallisuuden tehtävää.  Kerron muutamia esimerkkejä teille siitä, mitä Lahden kirjastoissa on nyt lokakuussa tapahtunut. Säännöllisesti kokoontuvat luku, kirjoitus, käsityö, uutis- ja digitaitopiirit. Kirjailijavieraina olivat mm. Eppu Nuotio ja Minna Saarelma-Paukkula. Aikuisille ja lapsille on jaettu kirjavinkkejä. Seurakuntavaaleihin liittyen järjestettiin pääkirjastossa suuri seurakuntavaali-ilta. Lapsille on järjestetty kauhutarinatuokio, ötökkäjamit ja pehmojen yökyläily. Osallisuutta lisäävät tapahtumat sisältävät myös teematapahtumia esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan ja mielenterveyteen liittyen. Kaikki nämä tapahtumat tuovat kirjastoille uusia asiakkaita ja tekevät kirjastoista ns. kaiken kansan kammareita ja olohuoneita.

Kirjastojen merkitystä lukutaidon edistämisessä ei pidä myöskään vähätellä. Tiedetään, että lukutaito on avainasia oppimiselle ja monissa tehtävissä suoriutumiselle. Kirjastot mahdollistavat kaikille ikäluokille oppimisen ja monipuoliset lähteet niin vapaa-ajan kuin työn ja opintojen onnistumiselle. Suomi on sivistysmaa ja kirjastot ovat yksi sivistysvaltion kivijalka.

Kirjastoilla on kysyntää. Korona-aika korosti kirjojen ja kirjastojen merkitystä entisestään. Yksi osoitus siitä on, että esimerkiksi lainaustilastoihin korona ei Lahdessa juurikaan vaikuttanut, vaan lainausmäärät pysyivät lähes ennallaan. Samaan aikaan myös kirjakaupoissa huomattiin myönteinen kehitys kirjojen kysynnässä. Vaikka yhteiskuntamme on monessa mielessä siirtymässä vahvemmin digiaikaan, perinteisten kirjojen suosio näyttää pysyvän. Kirjasto on mukana myös digiajassa. Tähän liittyy e-aineistoihin liittyvä keskustelu – mikä on oikeudenmukainen korvaus e-aineistoista kirjailijoille. Kun näitä kiistoja ja epäjohdonmukaisuuksia saadaan kansallisella tasolla ratkottua, niin valikoimat esim. e-aineistoista kasvavat. Jos kansallinen e-kirjasto saadaan aloitettua 2024, se parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta eri puolilla Suomea.

Omassa elämässäni kirjastot ovat aina olleet erittäin merkityksellisiä. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Hämeenlinnassa ja sen pääkirjasto on minulle rakas. Luin paljon ja kirjastossa tuli vierailtuja useita kertoja viikossa. Viisikko ja Tiinakirjat olivat sen aikakauden parasta viihdettä. Vietin siellä myös kavereiden kanssa aikaa. Teininä myös musiikkiosasto tuli rakkaaksi. Kävin siellä usein kuuntelemassa vinyylilevyjä kuulokkeiden kanssa. Musiikkiosaston henkilökunta laittoi levyn pyörimään ja 80-luvun lapselle se oli iso kokemus. Lukioiässä innostuin lukemaan kirjallisuuden klassikoita. Väinö Linnat, John Steinbeckit ja aloitin silloin myös Päätalon Iijoki-sarjan.

Muutin 80-luvun lopulla Lahteen. Aikuisiällä olen opiskellut kolme ammatillista tutkintoa ja yhden maisteritutkinnon. Kaikkiin opiskeluihini on liittynyt Lahden kirjasto kiinteästi, niin opiskelu- kuin lainauspaikkana. Kaksi tytärtäni saivat omat kirjastokortit jo silloin, kun eivät vielä oikein osanneet kirjoittaa nimeään korttiin. Satutuokiot, videot ja lastenkirjat ovat kirjastojen antia omille lapsilleni. He ovat käyneet kirjastossa myös pelaamassa lautapelejä. Olemme käyneet lasteni kanssa useassa Lahden kirjastossa, vaikka pääkirjasto tuntuukin toiselta kodiltamme. Vanhempi tyttäreni oli juuri työharjoittelussa Launeen kirjastossa. Iäkäs isäni on kirjaston lukusalin suurkuluttaja. Hänen päivänsä rytmittyvät kauppareissuista ja lehtien lukumatkasta kirjastoon.

Lahden kirjastoverkko on suppea suhteessa moneen vastaavan kokoiseen kaupunkiin, mutta Lahdessa välimatkatkin ovat pienempiä kuin osassa isoja kaupunkeja. Lahdessa lähikirjastoja on 8 ja kirjastoautoja 2. Seudullinen Lastu-kirjastoverkko ja verkkokirjasto on perustettu 2014, tällöin alkoivat myös aineistokuljetukset seudun kuntien välillä. Kirjastoverkkoon on tullut viime vuosina joitain uudistuksia, mm. Kiveriön kirjasto lakkautettiin 2014 ja Nastolan ja Lahden kuntaliitoksen myötä 2016 Nastolan kirjasto tuli osaksi kirjastoverkkoa. Ensimmäiset omatoimikirjastot avattiin Lahteen Ahtialaan, Jalkarantaan ja Liipolaan, 2020 Kärpäseen ja Mukkulaan. Nastolassa omatoimi tuli käyttöön syksyllä 2022 kun uusi kirjasto aukesi monitoimitalossa. Renkomäkeen omatoimitekniikka on tulossa, kun uusi monitoimitalo aukeaa 2023 alussa. Kirjastoverkko Lahdessa perustuu paljolti vanhoihin paikkoihin ja tiloihin, jotka mahdollistavat kirjastotoiminnan. Se ei nykyisellään ole aivan optimaalinen, jos ajatellaan kaupunkilaisten tarpeita. Parasta olisi, jos verkon rakentaminen olisi mahdollista aloittaa ns. puhtaalta pöydältä suunnittelemalla. Silloin voisimme ehkä jopa vähentää pisteiden määrää, mutta parantaa sijaintia ja palvelutasoa ja kirjastopalvelut sijaitsisivat oikeudenmukaisemmin eri puolilla kaupunkia. Siihen tavoitteeseen on vielä matkaa ja aikaa ja joutunemme tyytymään nykyisen verkon hiontaan mahdollisuuksien puitteissa.

Minun on vaikea kuvitella elämää ilman kirjastoja. Yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina kirjastojen merkitys vain korostuu entisestään. Uskon, että tämä kokemus yhdistää tänään täällä meitä kaikkia.  

Vielä kerran, tervetuloa Lahteen!