Uusi kunta on asenne

Fridayna 19. Marchta 2010

Uusi Kunta-selvitys etenee asteittain Lahden seudulla. Asenne ratkaisee seutumme tulevaisuuden. Olemme aukaisemassa sellaista porttia, että kokonaisuutta on mahdollista seudullisesti arvioida uudelleen. Näen tilanteen mahdollisuutena, en uhkana. Uusi kunta nimi on positiivinen. Se sisältää perusajatuksen yhtenäisyydestä ja yhteisöllisen yhdyskuntarakenteen muodostamisesta. Haasteita toimintojen uudelleen miettimiseen sisältyy paljon, mutta pelko ei saa lukita liikkumavaraa. Kuntalaisen etu, kenenkään asemaa erityisesti painottamatta, olkoon päätöksenteon peruste.

Päällekkäisyydet, katvealueet, rahoitusmallit, maankäyttö, palvelut, liikenneratkaisut, johtaminen, työllisyyshaasteet ja -mahdollisuudet sisältyvät kaikkeen kuntaamme koskettavaan. Osa toiminnoista on sellaisia, ettei varsinkaan pieni kunta voi yksin niistä huolehtia ilman että kuntalaiset eriarvoistuvat. Joukkoliikenne voi toimia vain jos on riittävästi joukkoja. Palvelut voivat toimia vain, jos on riittävästi työtä ja yrittäjiä. Keskustaa, kävelykatuja ja parkkipaikkoja voidaan rakentaa vain, jos on riittävästi asukkaita.

Tämän hetken haaste kunnissamme on osa-optimointi. Vastuun ottaminen kokonaisuuksista on uusi kunta-hankkeen paras mahdollisuus. Osaoptimoinnin vika on siinä, että syylliset toimimattomuudelle nähdään oman toiminnan ulkopuolella ja itsekkyys ratkaisuissa jää veronmaksajan maksettavaksi. Toimivan yhdyskuntarakenteen taustalla on aina kokonaisuuksia katsova päätöksenteko. Hallintaan liittyy oleellisesti kunnissa sisäisen kustannustietoisuuden kasvattaminen. Kun kustannukset tehdään selkeiksi ja näkyviksi, voidaan keskusteluille saada aivan uudenlainen perusta. Kustannusten läpinäkyvyys myös palvelujen käyttäjän suuntaan koskien kaikkea verovaroin maksettavaa mahdollistaa realistiset perustat myös yksityisten palvelujen tuottajien kanssa käytävään vertailuun. Hinnoittelu ei asioitten vuorovaikutteisuuden vuoksi ole helppoa, mutta ainoastaan avoimuuden suunta on oikea.

Näen asioiden uudelleen arvioinnissa suuren mahdollisuuden sekä parantaa perustoimintojen, matalan kynnyksen palvelujen ja sähköisen asioinnin merkitystä. Toisaalta erikois- ja erityistoiminnot voisivat uudelleen rakentuvassa laajemmassa kunnassa olla spesifioituneita ja laajemman osaamisen myötä entistäkin laadukkaampia. On erittäin tärkeää rakentaa yhteistyön verkostoja strategisesti 3. sektorin kanssa ja poikkihallinnollisesti.

Peruspalvelujen sijainti tulee ratkaista yhteisöllisesti oikeudenmukaisesti. Kaikille ei voi tarjota kaikkea naapurissa. Kuntalaisella on mahdollisuus valita asuinpaikkansa, sen valinnassa voi painottaa rauhaa ja yksityisyyttä tai tiiviyttä ja palvelujen läheisyyttä. Valinnan vapaus tulisi ulottaa myös palveluihin. Kunnan vastuu on liian suuri, jos se määrittää mistä kuntalainen palvelunsa hakee. Sähköisten ja liikkuvien palveluiden merkitys toivottavasti kasvaa ja maantieteellisiä sidonnaisuuksia voidaan vähentää.

Seudullisesti yhtenäinen tietoliikenne on edellytys kuntaliitoksen onnistumiseksi. Yhteensopimattomat järjestelmät toimialoittain tai kunnittain heikentävät selkeästi kaikkea toimintaa. Sekavuutta voi perustella valtion jakamilla kehitysrahoilla eri hankkeille, tietosuoja-asioilla, kuntien ja toimialojen kilpailuttamisesta toisistaan tietämättä, atk-ihmisten rahastamisen tarpeella tai osaamisen ja rahan puutteella. Mikään selitys ei kuitenkaan oikeuta hukkaamaan aikaa ja energiaa. Tosiasiat on tunnustettava ja hinta järjestelmien yhtenäistämisestä on maksettava. Tässäkin mielessä uusi kunta on mahdollisuus, tietojärjestelmien yhteen sovittaminen on kallis, mutta kannattava ja välttämätön toimi. Sähköinen asiointi tulee lisääntymään merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Päätöksiä tehdessä pitää nähdä selkeästi tulevaisuus ja hallita nykyhetki. Siinä on politiikan suurin haaste ja mahdollisuus.

Lainsäädäntö ja kuntien ratkaisut eivät voi erkaantua toisistaan. Seudullisen kunta- ja järjestöyhteistyön lisäksi kuntien ja valtion päätöksenteon vuoropuhelua ei koskaan voi liikaa korostaa. Kuntien tuottavuuden ja toiminnallisuuden ydin on se, että valtio ja kunnat kilpailevat ainoastaan veronmaksajan edusta taloudellisesti ja toiminnallisesti.