Uudistuksia äänestyskäytäntöihin

Mondayna 23. Januaryta 2012

Palveluissa ja toiminnoissa puhutaan nykyään asiakaskeskeisyydestä, joustavuudesta ja yksinkertaisuudesta. Turhaa byrokratiaa pyritään karsimaan. Tämän näkökulman pitäisi läpäistä myös kunnallinen ja valtiollinen sektori. Pyörittääkö organisaatio ihmisiä vai onko organisaatio ihmisten palvelemista varten? Tätä voidaan ihmetellä nykyisten äänestyskäytäntöjemmekin äärellä.

Joillekin vaaliuurnille sunnuntaina oli pitkä jonotus. Hienoa, että suurin osa jaksaa jonottaa. Osa äänestäjistä kuitenkin menetetään vallitsevan vanhanaikaisen ja jäykän systeemimme takia..

Olin ensimmäisen kerran töissä vaalilautakunnassa sunnuntaina Liipolan toisen alueen puheenjohtajana. Hämmästyin sitä antiikin havinaa, joka leimaa koko toimitusta. Olen aina äänestynyt ja mielelläni varsinaisena äänestyspäivänä, koska toimituksessa on  oma tunnelmansa – on juhlallista täyttää kansalaisvelvollisuus juuri vaalipäivänä. Kuitenkaan työskentely vaalilautakunnissa ei ole tätä päivää. Jäykkyys alkaa jo siitä, että vaalilautakuntien kokoonpano on tarkasti ennalta määrätty ja tilanteissa, joissa lautakunta syystä tai toisesta harvenee, ei paikalle voida ottaa toimitusta hoitamaan muita henkilöitä.  

Joillakin aluilla äänestäjiä on ruuhkaksi asti ja lautakuntien kokoonpano on sama kuin niillä alueilla, joissa vaalilautakunnan jäsenet ihmettelevät äänestäjien puuttumista. Liipolassa on 2 äänestyspaikkaa samassa koulussa. Toisella alueella äänesti muutama sata, toisella 800. Miksi nämä alueet eivät ole yhdistettyinä? Monia ihmisiä käännytimme, kun olivat tulleet väärään päähän koulua.  Vaalitarvikkeet lautakunnalle on pakattu puulaatikoihin ja tulosten selvittyä äänestyslaput paketoidaan narulla ja teipein ruskeaan kääreeseen. Äänestyslippuja hylätään joka kerta sen takia, että joku on halunnut numeron näkyvän selvästi ja käyttänyt omaa kynää. Äänestyspaikoilla oletetaan, että ensikertalaiset ymmärtävät vanhan tradition ja käyttävät kopissa olevaa lyijykynää (joka on tarpeen ihmisen vaalisalaisuuden säilyttämiseksi) Numero lappuun voi myös luiskahtaa väärin päin ja ääni mennä väärälle ehdokkaalle. Asiat voitaisiin tehdä helpommin ja yksinkertaisemmin vaalisalaisuuksien ja tarkkuuden silti säilyessä.

Meidän pitäisi siirtyä käytäntöön, jossa ihminen voi mennä muutamiin kaupungissa määriteltyihin äänestyspaikkoihin, jossa henkilöllisyys tarkistettaisiin sähköisesti. Myös äänestys voisi tapahtua sähköisesti? Sähköinen äänestys poistaisi paperisodan ja eliminoisi virhemahdollisuuksia. Kaikki eivät postista tullutta lappua säästä ja myös äänestyspaikan sijainti voi olla epäselvä. Valinnanvapaus äänestyspaikan suhteen äänestyspäivänä ennakkoäänestyksen tapaan olisi nykyaikaista. Nyt byrokraattinen koneisto juoksuttaa ihmisiä ja paperia pyöritetään. Henkilöstön käyttöön ja käytäntöihin äänestyspaikoilla pitää saada joustavuutta. Henkilökunnan pitää olla siellä missä äänestäjätkin ovat..

Tiedän, että sähköisissä käytännöissä on myös ongelmansa. Huono vaihtoehto on se, että nykyisen paperikäärekäytännön rinnalle otetaan tietotekninen versio, kuten valitettavasti sähköisiin käytäntöihin siirryttäessä kuntien ja valtioiden toimissa monesti tapahtuu. Uudistuksen, joka mielestäni äänestyskäytännöissä on välttämätön, pitää olla niin hyvin valmisteltu ja suunniteltu, että käytäntöön voidaan siirtyä ilman useiden vaalien harjoituskertoja.

Äänestäminen on tehtävä helpoksi, motivoivaksi ja turvalliseksi äänestäjän, ei koneiston kannalta.  Harmillista on, jos ehtii hiukan ennen äänestyksen päättymistä omalle äänestyspaikalleen ja toteaa sen kuitenkin olevan väärä paikka. Siinä ei lohduta tieto siitä, että joidenkin vuosien kuluttua sinulla on taas mahdollisuus osallistua demokratian toteutumiseen

Avainsanat: