Puhe valtuustossa 9.2.2015

Mondayna 9. Februaryta 2015

Lahti perustoimeentulon, osa-aikaisen- ja tilapäistyön yhteensovittamisen kokeilualueeksi ( vasemmiston valtustoaloite)

Aloitteen laatijat ja allekirjoittajat ovat oikeutetusti huolissaan Lahden korkeasta työttömyysasteesta. Keinoksi esitetään perustulomallin kokeilua, joka on muotoseikkoihin vedoten tullut tyrmätyksi viranhaltijoiden vastauksessa. Esitän joitain ideologisia perusteita sille, että perustulo on erittäin huono vastaus työttömyyden korjaamiseksi.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että perustulo voi toimia kannustimena osa-aikaisen työn ja perustoimeentulon yhteen sovittamiseksi, ilman nykyiseen sosiaaliturvaan liittyviä kannustinloukkuja. Asian voi nähdä myös aivan toisin.

Ensinnäkin meidän pitäisi enemmän keskittyä työllisyyden hoitoon kuin työttömyyden hoitoon. Kannustava toimintaympäristö ja sen luominen on poliitikkojen tehtävä eikä meidän tehtävämme ole tuudittaa ihmisiä passiivisuuteen. Perustuloon eli kansalaispalkkaan sisältyy ongelmia, merkittävin niistä on moraalinen. Kun sosiaaliturvamme maksamiselle pitää olla jokin syy, riittää perustulon saamiseksi oleminen. Perustulon käyttöönotto romuttaisi syyperusteisen sosiaaliturvan. Perustulon maksaminen johtaisi myös pitkällä aikavälillä kokonaisuuden kannalta vähempiin työtunteihin. Jos sosiaaliturvamme ei ole aukoton ja täydellinen, ei tilannetta kannata lähteä paikkaamaan maksamalla perustuloa. Sosiaaliturvamme pitää olla sellaista, että kannustinloukkuja ei ole. Kansanedustaja Arto Satonen on todennut perustulosta kirjoittaessaan, että kukaan ei tiedä kuinka moni perustuloyhteiskunnassa ajautuisi kokonaan työelämän ulkopuolelle. Vastikkeeton tuki vain lisäisi syrjäytymistä ja vapaamatkustamista.

Lientolan ja kumppaneiden valtuustoaloitteen ideoiden asemasta Lahden tulisi selvittää mahdollisuuksia osallistavasta ja vastikkeellisesta sosiaaliturvasta ja sen käyttöönotosta. Otin asian esille viimeksi työllisyystoimikunnan kokouksessa ja toivon aiheen saavan ilmaa siipiensä alle niin poliittisesti kuin valmistelutasollakin. Uuden kunnan aloittaessa olisi hyvä aika kokeilla kannustavaa lääkettä alueemme tilanteeseen. Suomen ja Lahden tie uuteen kasvuun onnistuu ainoastaan yritteliäisyyden ja osallistumisen kautta. Työkykyiset sosiaaliturvan käyttäjät voisivat siten osallistua muuhunkin kuin työvoimaviranomaisten tapaamiseen ja työnhakuun.

Osalla työttömistä on työttömyyden lisäksi elämänhallinnan ongelmia. Nekään eivät parane perustuloon siirtymällä, vaan yksilöllisellä tarveharkintaisella sosiaaliturvalla, koulutuksella, päihde- ja mielentervystyöllä jne. Työttömyyden tai työllisyyden hoito ei siis ole pelkkää tulonsiirroista keskustelua vaan ihmisen kohtaamista yksilönä.

Esimerkiksi Paltamossa työllisyyskokeilun tuloksena työttömyysprosentit tippuivat, vaikka merkittäviä säästöjä ei syntynyt. Yksilöllisten ratkaisujen myötä työllistymisen kynnykset madaltuivat ja mikä parasta, ihmisten aktiivisuus ja ote omasta elämästä ja hyvinvoinnista paranivat.

Avainsanat: