Puhe talousarviovaltuustossa 24.11.2020

Tuesdayna 6. Aprilta 2021

PUHE TALOUSARVIOVALTUUSTOSSA 24.11.2020

TUESDAYNA 24. NOVEMBERTA 2020

Monissa talousarviovaltuustoissa kaupungin talouden tasapainottomuuden syitä ja syntipukkeja on haettu hyvinvointikuntayhtymästä. Tilanne on muuttunut- kaupungin talous synkkenee sen omien toimien tai toimettomuuden vuoksi. Nyt tulisi meidän pystyä samaan, mitä yhtymältä odotettiin- taittaa kasvukertoimet pysyvillä rakennemuutoksilla, mutta se ei ole osoittautunut helpoksi.

Yhtymän talouden tasapainottumisen taustalla ovat realistinen talousarvio, yt-toimenpiteiden onnistuminen, muutosohjelma ja integroidun soteyhtymän tehokkuus. Muutosohjelma ei ole säästö tai leikkausohjelma, vaan ohjelma kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja rakenteiden muuttamiseksi. Lisäksi yhtymän hallituksella on kunta- ja puoluerajoista riippumatta ollut yhteinen näky ja sitoutuminen kustannuksia hillitseviin toimiin. Olemme tehneet vaikeita päätöksiä tietoisina siitä, että kunnat odottavat meiltä talouden hallintaa. Talousarvio on n.9m e ylijäämäinen tammi-syyskuun ajalta ja yhtymän talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena tai parempana. Henkilöstötyövuosien määrä on laskenut yli 290 viime vuodesta. Sopeuttamistoimet ovat onnistuneet hyvin ja kaiken keskellä olemme pystyneet antamaan myös lupauksen paremmista palveluista mm. perusterveydenhuollossa, lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Olemme tehneet isoja rakenteellisia uudistuksia samaan aikaan kun talous on kääntynyt oikeisiin asemiin. Henkilöstö yhtymässä on ollut lujilla, mutta ymmärrystä yhteiseen tekemiseen on löytynyt.

Yhtenä yhtymän toiminnan joustavoittajana on monituottajamalli. Yhtymän päätöksenteossa mm. palveluseteleiden käyttäminen järjestämisessä ei ole tuottanut mitään poliittista kiihkoa. Olemme hallituksessa täysin yksituumaisesti siirtyneet monilla sektoreilla seteleiden varaan. Palveluseteli on merkittävä ostopalvelujen järjestämistapa. Yhtymä käyttää seteleihin tänäkin vuonna n.52 miljoonaa euroa.

Näistä lähtökohdista on vaikea ymmärtää tässä valtuustosalissa ja mm. sivistyslautakunnassa käytävää asenteellista keskustelua varhaiskasvatuksen järjestämisestä palvelusetelin avulla. On asetettu 30% kattoraja yksityiselle varhaiskasvatukselle. Kaupunginhallituksen esityksessä rajaa esitetään nostettavaksi 35% . Sekin on keinotekoinen linjaus, mutta tyhjää parempi. SDP, vasemmisto ja vihreät vastustavat tämän rajan nostamista. Se ei todellakaan ole palveluiden käyttäjien ja veronmaksajien etu.

Kh käsittelyssä pohjaesitykseen jäi säästöesitys varhaiskasvatuksen palvelusetelistä. Säästöksi palvelusetelikustannuksissa on arvioitu n. 137 000 euroa ja se tarkoittaisi laskennallisesti palvelusetelikorvauksen laskemista n. 20 eurolla/lapsi/kk tai muita kustannuksia aiheuttavien palvelusetelisääntökirjan ehtojen tarkistamista. Tätä ei kokoomuksen ryhmä voi hyväksyä. Palveluseteleillä varhaiskasvatuksen järjestäminen säästää mm. kaupungin omia investointikustannuksia.

Kaupunkimme päättäjät ovat päätymässä tässä talousarviossa vain kosmeettiseen kohentamiseen. Odotukset elinvoimainvestointien kaikkea syleilevän hyvän synnyttämisestä ei ole realismia. Yliopisto- ja ympäristöasiat ja muut elinvoimainvestoinnit ovat toki tärkeitä, mutta eivät riitä kannattelemaan ikääntyvää ja syrjäytyvää kaupunkiamme. Tarvitaan isoja muutoksia perusotteessamme talouden hallitsemiseksi. Vaikeat päätökset on nyt jätetty vaalien jälkeiseen aikaan ja tuleville päättäjille. Kaupungissa ei ole ryhdytty koko kaupunkia koskevaan organisaatiouudistukseen ja yt-menettelyihin, vaikka tiedetään että tiloissa ja henkilöstössä ovat suurimmat eurot ja tehostamisen paikat. Sen sijaan keskustelemme siitä, nipistämmekö sieltä ja täältä kaikki entinen kuitenkin säilyttäen. Jokainen valtuutettu voisi vaikka ensi alkuun miettiä miten kaupungin rahoja käyttäisi tai olisi käyttämättä ja kuinka paljon velkaa ottaisi, jos rahat olisivat omia.

 

 

Avainsanat: