Lahdesta lapsiystävällisempi kaupunki

Sundayna 17. Marchta 2013

 
Valtuustoseminaarissa käsittelimme viime viikolla kaupungin strategiaa, sen tavoitteita, menestystekijöitä ja mittareita. Strategiaan sisältyy ajatus: Lahti houkuttelee lapsiperheitä ja Lahdesta tehdään
lapsiystävällisempi kaupunki.  Lahden kaupunki on ottanut myös haasteen vastaan ja toimii vuoden 2014 UNICEFin kaupunkikumppanina yhteistyössä Suomen UNICEFin kanssa.

Millaisia mittareita pitää asettaa sille, että kaupunki on lapsiystävällinen? Mitä voidaan tehdä kaupungeissa ja kunnissa? Päivähoidon ja esiopetuksen on todettu valtioneuvoston selonteon mukaan olevan yhteydessä
lapsen oppimisen edellytyksiin ja myös myöhempään koulumenestykseen. Jos kodin kasvatuksellinen ilmapiiri on huono, laadukas päivähoito ja esiopetus ovat silloin erityisen hyödyllisiä lapselle. Terve ja turvallinen kouluympäristö on myös kunnan vastuulla. Lapsen ja nuoren kannalta toimiva päivähoito ja laadukas
koulutus ovat siis avaintekijöitä. Sopivat opetusryhmät ja kunnollinen opetusohjelma ovat lapsen etu. Kaikessa kaupunkisuunnitellussa voidaan myös ottaa huomioon lapset ja heidän tarpeensa. Liikkuminen, puistot,
harrastusmahdollisuudet jne..voidaan suunnitella lapset huomioiden.

Silloin kun perheissä voidaan hyvin, lapsen on hyvä olla. Kodin ja vanhempien merkitystä ei voi sivuuttaa. Vaikuttaminen lapseen lähtee ennen kaikkea kodista. Kun vaikkapa lapsen koulumenestykseen tai kouluvalmiuteen halutaan vaikuttaa, tulisi vaikuttaa vanhemmuuden laatuun ja kotien
mahdollisuuksiin tarjota lapselle turvallinen ja kannustava ympäristö. Perheen läheisyys on lapsen ja nuoren kehitykselle tärkeää. Läheisyyteen voidaan K.S.Bergerin mukaan sisällyttää neljä aspektia: kommunikaatio, tuki, kiintymys ja kontrolli. Vanhempien sivullisuus tai laiminlyönti kasvatuksessa on tuhoavaa lapsen kannalta.

Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan pysty hoitamaan vanhemmuuttaan lapsen etu huomioiden. Silloin
yhteiskunnalta ja kunnalta pitää odottaa sellaisia toimia, jotka tukevat vanhemmuutta. Lapsiystävälliseen kaupunkiin kuuluu verkosto, joka osaa ja uskaltaa puuttua tilanteisiin kodeissa ja kasvatuksessa. Lastensuojelun ja ennaltaehkäisevien palvelujen riittävä resurssointi, perhetyöhön ja päihdetyöhön panostaminen ovat
oleellinen osa lapsiystävällistä kaupunkistrategiaa. Lapsiystävällisessä kaupungissa on riittävästi kouluterveydenhoitajia, lääkäreitä, psykologeja, mielenterveyspalveluita, sosiaalityöntekijöitä  jne. Lapsiystävällisen kaupungin imago edellyttää, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi omassa, joskus vaikeassa
ympäristössään. Tapaus Eerika nostatti keskustelua lastensuojelusta ja sen resursseista kunnissamme. Anna Perho kiteytti kolumnissaan tästä asiasta seuraavasti: ”Toivon, että Eerikan muistoa kunnioitettaisiin poliittisilla teoilla, joka vahvistaisi niiden lasten ihmisoikeuksia, joilta ne on oman perheen taholta riistetty. Antakaa resursseja ehkäisevään perhetyöhön, lastensuojelutyöhön, järjestötyöhön. Olkaa realisteja ja myöntäkää, että kaikista aikuisista ei ole vanhemmiksi. Ja antakaa sen ajattelun näkyä konkreettisina tekoina niiden
elämässä, jotka voidaan vielä pelastaa.”

Mitä lapsen edun mukaiset päätökset tarkoittavat Lahden kaupungissa tulevina vuosina? Puitteet suomalaisilla lapsilla lain mukaan ovat hyvät ja yhteiskunnan ja kunnan tarjoamat mahdollisuudet riippumatta
lapsen lähtökohdista yhdenvertaiset. Monesti kunnissa on kyse välittämisestä, näkemisestä, kuulemisesta ja ymmärtämisestä ja rahasta. Jos meillä päättäjillä on rohkeutta piirtää strategiaan sanoja lapsiystävällisestä kaupungista, pitää löytyä resursseja ja haluja sanojen eläväksi tekemiseen. Jos haluamme nähdä lapsiystävällisenkaupungin strategian elävän lahtelaisten lasten arjessa.

Avainsanat: