Olen osallistunut viljaverstas- työskentelyyn viimeisen vuoden aikana ja olen päässyt lähemmäksi viljelijän ja
vilja-alan arkea. Samalla olen ollut mukana edustamassa kuluttajanäkökulmaa perheenäitinä ja suomalaisena
kuluttajana. Vierumäellä seminaarissa keskusteltiin suomalaisen viljan merkityksestä - monestakin eri
näkökulmasta. Seminaarissa pohdittiin mm. sitä, mitä suomalaisilla pelloilla tulevaisuudessa kasvaa ja mikä
on suomalaisen viljan imago?
Kuluttajan arkikäyttäytyminen ja asenteet ovat ratkaisevassa asemassa myös silloin, kun valitaan päivittäistä
leipää ja viljaa eri tarkoituksissaan. Leipomon näkökulmaa edustanut viipurilaisen kotileipomon puheenvuoron
käyttänyt TeppoYlä-Hemmilä kysyi osuvasti: ”Leivotaanko Suomessa vai suomalaisesta viljasta? On kyse
arvo ja talousasiasta. Leipomoiden kannalta oleellinen valinta tehdään arvopohjalta.”
Markkinatalouden sääntöihin kuuluu, että kuluttaja saa sitä mitä haluaa. Arvovalintojen edessä olemme
kuluttajina joka päivä. Jos haluan kotimaista viljaa leipääni, minun on valistuneena ostajana tiedettävä/tiedusteltava
mistä viljasta leipäni on leivottu. Kaikki suomalaisen oloinen ei sitä välttämättä ole.
Suomen suosituimmat ruisleivät on nekin leivottu muusta kuin suomalaisesta viljasta. Kaupassa ne tuotteet, joita
ostetaan eniten, saavat jatkossakin parhaat markkinapaikat. Kuluttajan vastuu on siis suuri. Tiedostamisesta ja
omien arvojensa tunnistamisesta kaikki lähtee. Voidaan tietysti kysyä, onko sillä merkitystä mistä vilja tulee?
Mielestäni on, maku-, työllisyys-, kannustavuus- ja arvomerkityksessä. Lähiruoka on arvoiltaan enemmän
kuin halpa/halvin hinta. Markkinataloudessa piilee siis suuri mahdollisuus, joka on kätketty meihin kuluttajiin.
Saamme niitä asioita, joita osasimme arvostaa.
|
Sari Niinistö |
|
|
|
