Hyvinvointialueet aloittivat vuoden vaihteessa. Kyseessä on hallinnollinen uudistus, joka ei sellaisenaan ratkaise soten haasteita. Hoivan tarve kasvaa koko ajan ikääntyvässä Euroopassa, eikä yhdelläkään jäsenmaalla ole yksin tarpeeksi resursseja kehityksessä pysymiseen. Siksi tarvitsemme EU:n terveysunionin yhteistä hoivapolitiikkaa. Hyvälaatuinen hoiva vaatii osaavat ja motivoituneet tekijät ja siksi työntekijöistä huolehtiminen ja työvoiman saatavuuden ratkominen yhdessä on tärkeä osa hoivan laadun ja saatavuuden ratkaisua.

Keskeistä on asennemuutos. Ihmiset tarpeineen ovat Euroopassa samankaltaisia ja sosiaali- ja terveystarpeiden täyttäminen on perusoikeus. Ihmiset eivät ole maidensa tai hoivalaitosten omaisuutta. EU:n hoivastrategia korostaakin kaikkien oikeutta hyvään hoivaan, itsemääräämisoikeuden tukemista, hyviä palveluita sekä julkisella ja yksityisellä sektorilla ja harmonisoidut laatuindikaattorit EU-maiden välillä. Koronakriisi toi esille hoivan puutteet, järjestelmien heikkoudet, riittämättömän resurssoinnin, vanhanaikaiset käytännöt ja hoiva-alan työntekijöiden jaksamiskysymykset ja ongelmat. EU- tasolla strategisesti tulee edelleen kehittää asiakkaan itsemääräämisoikeutta, valinnanvapautta, omaishoitajien asemaa, hoitajien työolojen parantamista ja siirtymistä institutionaalisesta hoivasta yhteisöllisempään suuntaan.

Mielestäni EU tasoiset yhteiset kriteerit hoivan laadulle ovat tarpeen, jotta voimme pitkäjänteisesti kansallisesti kehittää alueiden toimintaa. On tärkeää edistää ihmisten aitoa valinnanvapautta. Se tarkoittaa, että emme voi jatkaa nykyisellä melko organisaatiokeskeisellä järjestämistavalla, vaan on mentävä rohkeasti kohti henkilökohtaisen budjetoinnin mallia. Palvelusetelit tai kelakorvaukset eivät yksin ratkaise tilannetta ja keskustelu julkinen vs. yksityinen on liian yksinkertaistettua. Laadun ja saatavuuden ja tuottavuuden pitää olla keskiössä, ei tuotantotavan.  Teknologia on avuksi, mutta ei itseisarvo. Asiakaslähtöisyys on ydinasia. Hoitohenkilöstön koulutukseen, kehitysmahdollisuuksiin, työhyvinvointiin ja kansainväliseen ja kansalliseen rekrytointiin on panostettava nykyistä tehokkaammin.

Hyvä talouspolitiikka on tae hyvälle sosiaali- ja terveyspolitiikalle. Siksi kokoomus on hyvinvointipuolue. Ilman osaavaa taloustaitoa ja velkaantumisen hillintää meillä ei ole varaa pitää heikoista huolta eikä kehittää yhdenvertaisia ja saavutettavia ja laadukkaita sotepalveluita. Hyvinvointialueuudistus on hallinnollinen kehikko, mutta palvelut eivät automaattisesti parane ilman jatkuvaa pitkäjänteistä ponnistelua asiakasnäkökulman pitämisestä keskiössä. Valtio rahoittaa alueita ja Suomen velkakriisi syvenee. Realistinen poliitikko ymmärtää, että soten rahoituksesta ei juuri voi leikata, vaan tarvitsemme tulevaisuudessa pikemminkin lisää resursseja ja niiden asiakaslähtöistä kohdentamista. Menojen kasvua voimme hillitä järjestämällä sotea järkevästi ja pitkäjänteisesti kehittäen.

Sari Niinistö (kok.) KM, terveydenhoitaja, eduskuntavaaliehdokas