Puhe talousarviovaltuustossa 2012

Talousarviomme on sosiaali- ja terveystoimen osalta tiukka ja Lahden terveydenhuoltoon käyttämät rahat ovat valtakunnallisesti vertaillen olleet vuosia keskimääräistä alhaisemmat. Tulevat vuodet kuntataloudessa ovat enemmän kuin niukat, elämme velaksi ja siksi meidän on jatkuvasti etsittävä keinoja tehostaa ja tuottaa palveluita kustannustehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin.

Ongelmista, tiukkuudesta ja palveluiden toimimattomuudesta on helpompi puhua kuin ratkaisuista. Euroista on myös helpompi puhua kuin toiminnasta ja kehittämisestä. Siksi tuottavuuden etsiminen sotessa vaatii visioita, substanssia, rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, pitkäjänteistä virkamiestyöskentelyä ja vahvaa poliittista johtamista. ilman että puhutaan ainoastaan leikkauksista tai säästöistä. Leikkaukset ja säästöt johtavat usein hölmöläisten peiton jatkamiseen ja kustannusten kertymiseen moninkertaisina.

SOTE-2015 hankeen myötä organisaatiolähtöistä järjestelmää saadaan muutettua asiakaslähtöisemmäksi ja käytännössä avoterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen rakenteet muuttuvat. Vuonna 2013 pääterveysaseman toiminnallinen suunnittelu viedään loppuun ja aloitetaan rakentamista edellyttävät toimenpiteet. Yhteispäivystyskeskus on aloittanut toimintansa ja klinikkamalli pilotoidaan. Vanhustenpalveluissa poliittisen tahdon mukaan palvelurakenteen muutos laidoshoidosta palveluasumiseen on käynnistynyt, samoin ETEVAN toimintoja kotiutetaan v.2013 aikana.

Vuoden 2013 aikana on tarkoitus myös selvittää työnjakoa ja tehdä analyysia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ja valmistella perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmän käyttöönottoa. Näissä toimissa on sisäänrakennettuna merkittävien kustannusvaikutusten mahdollisuus.

Kaksi vuotta sitten kirjoitin ess seuraavasti: Lähitulevaisuuden haasteena on tulevan terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus terveyspalveluihin. Yhteispäivystyksen perustamisen myötä myös Lahden terveyskeskustoiminta on saatettava toiminnallisesti tehokkaaseen asentoon. Henkilökohtaisesti olen jopa sitä mieltä, että Lahdessa riittäisi yksi pääterveysasema, nykyinen kaupunginsairaala. Tänne saataisiin keskittämishyödyn kautta hyvien kulkuyhteyksien päähän paikka, joka palvelisi asiakkaita iltaan asti. Nykyisten terveysasemien paikkaa voisivat hyvin korvata esim. terveyskioskit, joissa hoitajatasoista apua pikkupulmiin saisi ilman ajanvarausta. Uskon, että esittämäni visio toteutuu Lahdessa ajan myötä. Todellinen tarve kuitenkin rohkeisiin päätöksiin ja uusien askelien ottamiseen on – terveyspalvelumme ovat murroksessa niin asiakassyistä kuin lainsäädännönkin edessä.

Pari vuotta kului ja nyt olemme uudistusten kynnyksellä. Toivon todella, että uusi valtuusto ja sosiaali- ja terveyslautakunta jatkaa rakenteellisiin muutoksiin ja tuottavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen sitoutuneena työskentelyä terveyspalveluiden kehittämiseksi Lahdessa niin, että poliitikot päättävät suunnista ja virkamiehet valmistelevat. Toinen huomattavasti huonompi toimintamalli on se, että virkamiehet valmistelevat ja poliitikot tyytyvät kritisoimaan tai jatketaan vanhoilla rakenteilla ja tyydytään juustohöyläykseen.

Mitkään visiot ja rakennemuutokset eivät kuitenkaan jatkossa riitä soten kustannusten hallitsemiseksi elleivät kuntalaiset ota entistä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Tulevaisuuden avaintekijä on se, miten pystymme yksilöinä ja kuntana ennaltaehkäisemään terveysongelmien syntymistä. Hyvinvointikertomuksenkin mukaan esim. lahtelaisten kasvava päihteiden käyttö kaikissa ikäryhmissä aiheuttaa mittavia ongelmia niin yksilön kuin talouden ja palveluiden järjestämisen kannalta. Yleensä tyydymme soten kasvavista kustannuksista puhuttaessa puhumaan vain ikärakenteen muutoksesta ja ikäihmisten palvelutarpeen kasvamisesta ja niihin liittyvistä haasteista. Todellinen aikapommi on yhtä lailla huonokuntoisessa nuorisossa ja elintasosairauksia potevassa työikäisessä väestössä. Vähäinen liikunta, ylipaino, runsas päihteiden käyttö ja välinpitämättömyys omasta ja läheisen terveydestä ja hyvinvoinnista näkyy jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän soten taloudessa ja palveluiden tarpeessa.

Peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja kuntalaisten itsehoitoon tähtäävät panostukset palveluissa ja toiminnassa ovat kustannustehokkainta ja järkevintä ”hoitoa” jota kuntalainen verovaroilla voi saada .Siksi tulevien vuosien talousarvioiden sotessa soisi nykyistäkin  painokkaammin suuntautuvan  kustannusjakauman osalta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin toimiin erikoissairaanhoidon asemesta.

Epävarmuus ja muutos leijuvat kaikista hyvistä suunnitelmista huolimatta aina soten talousarvion yllä. Kuinka moni Lahdessa tulee jäämään työttömäksi ja joutuu toimeentulovaikeuksiin? Kuinka moni sairastuu vakavasti ja joutuu erityisten sairaanhoidollisten toimenpiteiden kohteeksi? Miten tuleva lainsäädäntö muuttaa paikallisia käytäntöjämme?

Liikkuvalla alustalla tehty soten talousarvio on hyvä yritys arvioida sitä, miten kustannukset jakautuvat toimialalla. Raamit on oltava ja monesti ne myös pakottavat arvioimaan nykyisiä käytäntöjä ja niiden hyötyjä konkreettisesti. Talousarvio tulevalle vuodelle sisältää ilahduttavan paljon positiivisia strategiaan linkattuja painostusmuutoksia niukkuudestaan huolimatta. Tästä on hyvä jatkaa työtä lahtelaisten toimivien palveluiden parantamiseksi