Liikunta on mahdollisuus

Liikunnalla on terveyttä, hyvinvointia, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus.Julkisen vallan velvoite on luoda edellytyksiä liikunnalle. Liikunta on sivistyksellinen perusoikeus. Kunnissa on tärkeää tehdä liikunnasta strateginen valinta. Erityisesti mahdollisuuksia hyöty ja perusliikuntaan on tuettava. Ajatus liikunnasta on laajennettava koskemaan arkipäivän fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä edistävää liikunta – ei pelkästään kilpaurheilua

"Nykyihmisen kunto kestää kuusi tuntia toimistotyötä. Työikäiset suomalaiset ovat rapakunnossa", kärjisti testauspäällikkö Matti Heikkilä Vierumäen urheiluopistolta eilisessä sosiaali- ja terveyslautakunnan seminaarissa Pajulahdessa." Kahdeksan tunnin työkunnossa olimme kymmenisen vuotta sitten. "

Liikunta on lääkettä, joka on halpa keino ehkäistä suomalaisia elämäntapasairauksia. Liikunta on saatava vahvemmin yhteistyökumppaniksi myös terveystoimen kanssa. Liikuntaneuvojia, liikuntaseteleitä, liikuntareseptejä jne on jo kokeiltu, mutta määrä ja teho verrattuna muihin satsauksiin terveydenhuollossa on pieni. Systemaattisia käytäntöjä liikunnan ottamisesta osaksi terveydenhuoltoa on kehitettävä ja otettava käyttöön.

Sosiaali- ja terveysministeriön liikuntaselvityksen mukaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Näistä yli puolet aiheutuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle 300 euroa.

Liikunta on halpa lääke, mutta siihen pätee sama sääntö kun muissakin lääkityksissä. Lääke ei vaikuta, jos sitä ei ota. Kunnan strategiset valinnat, lainsäädäntö jne eivät korvaa ihmisen omaa motiivia liikuntaan. Kyse on arvovalinnoista ja kyvystä arvostaa "kävelevää" elämää.

Kouluissa voidaan vaikuttaa liikuntamyönteisyyteen, mutta perusasiat omaksutaan kotona. Ajetaanko aina autolla harrastuksiin, töihin, kouluun? Onko liikunta osa arkea vai harvinainen ja kallis välineurheilu tai harrastus, jos sitäkään?

Perusliikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksien lisääminen ja niihin kannustaminen on yhteiskunnallisten liikuntapalveluiden avainjuttu. Asenteiden muokkauksen kautta ja toimialojen kiinteän yhteistyön ja työnäyn kautta voimme saada liikunnan avulla monien ihmisten elämään lisää terveyttä ja vuosia.

Kustannusten kasvun hillitseminen terveydenhuollossa on suorassa suhteessa suomalaisten motiiviin ja mahdollisuuksiin liikkua. Liikunnan edistämistyöhön käytetty energia on järkevää yhteiskuntapolitiikkaa ja parasta hyvinvointipolitiikkaa