vanhusten ravitsemuksesta

Wednesdayna 17. Septemberta 2008

Järkytyin muutama viikko sitten uutisoinnista, joka koski vanhusten ravitsemustilaa. Positiivisena asiana kerrottiin uutisissa, että nyt vain kolmannes vanhuksista on aliravittuja, prosentti kun taannoin oli ollut tuntuvasti korkeampi. Selvitystutkimuksen mukaan yksi suurimpia syitä vanhusten aliravitsemukseen on , etteivät hoitajat ehdi huolehtia vanhusten auttamisesta ruokailun aikana. Päijät-hämäläisittäin tilanne on vielä hullumpi - muutama viikko sitten luin ess jutun paikallisesta päätöksestä : sairaaloissa ruuan laatu heikkenee, koska elintarvikekustannukset nousevat. Esim. lohi vaihtuu seiksi.

Jotta huonokuntoinen vanhus söisi riittävästi, täytyy ruuan olla maukasta ja vaihtelevaa. Ja esim. rasvaisen lohen ja kuivan sein ravintoarvot ovat aivan erilaiset. Vanhusten D-vitamiinin saannista tulisi erityisesti huolehtia ravinnon avulla. Harvaa vanhusta kun ehditään myöskään laitoksissa ulkoiluttaa riittävästi tai lainkaan ...

Olemme uskomattoman suuren ja vakavan asian edessä. Väestö ikääntyy ja hoitajapula on todellisuutta. KOLMANNES suomalaisista vanhuksista laitoksissamme ovat ALIRAVITTUJA. Tämä asia vaatii tahtoa, tunnetta ja tekoja. Se edellyttää sitä, että päätöksenteko on ennakoivaa ja inhimillistä, ei sirpalepolitiikkaa. Ruuan laadun heikennys säästää ehkä sairaaloissa ym. elintarvikemenoja, mutta miten se vaikuttaa mm. vanhusten terveydentilaan. Terveydentila on suorassa yhteydessä ravitsemustilaan. Vanhuksille pitää saada monipuolista ravintoa, joka heillä on mahdollisuus myös syödä!

20 v sitten olin opiskelijan roolissa vanhusten pitkäaikaisosastolla. Vuodepotilaille sekoitettiin maksapasteija aamulla kaurapuuroon. Perusteena oli, että leivän päälliset pitää saada alas niillekin jotka leipää eivät voi syödä... Jättaisitkö sinä syömättä aamupuurosi, jos se olisi maksalla höystetty?

Sivistysvaltion tuntee siitä, miten se hoitaa lastensa ja vanhustensa asiat. Meillä on vielä paljon tekemistä.