Järjestöissä on voimaa

Mondayna 8. Februaryta 2010

Valtuustoaloite 8.2.2010

Seudullisen järjestöstrategian laatiminen

Kuntien ja järjestöjen tiivis yhteistyö on yhteiskunnan peruspilari. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa korostettiin julkisen vallan vastuuta ja järjestöillä nähtiin avustava rooli. Laman aikana kolmatta sektoria ryhdyttiin pitämään yhteiskunnan pelastajana. jolle julkinen valta voi osin siirtää tehtäviään. Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa korostuu järjestöjen palveluntuotantotehtävä. Järjestöt rinnastetaan usein yrityksiin. Yhteistyö on laajaa ja monimuotoista, mutta usein myös jäsentymätöntä ja sekavaa. Kilpailuyhteiskunta asettaa yhteistyön uusien kysymysten eteen – yhteistyön periaatteiden määritteleminen on tarpeellista.

Kaupunki ostaa järjestöiltä palveluja, toisaalta myös järjestöjä avustetaan. Lisäksi on muuta yhteistyötä.

Ostopalvelut ovat kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen hankintaa. Yhteistoimintasopimuksessa taas on kysymys molempien osapuolten intresseistä, ne ovat kumppanuussopimuksia. Nämä vaativat selkeyttämistä yhteistyön periaatteista ja vastuista.

Avustustoiminnassa intressit ovat järjestöllä, kunta valvoo jaetun rahan käyttöä. Tasavertaisen kohtelun toteuttamiseksi pitää luoda selkeät periaatteet: miten, kenelle, miksi avustuksia jaetaan? Tällä hetkellä toimialojen ja kuntien käytännöt ovat vaihtelevia ja erilaistavia.

Strategisen kumppanuuden rakentuminen edellyttää kohtaamista, halua yhteistyöhön ja yhteistyön motiivien löytämisen. Samalla se edellyttää näkemystä päämääristä, kumppanuudesta ja resursseista.

Tarkasteluun täytyy saada myös kumppanuuden rakenteet, mahdollinen ohjausrakenne ja vastuut. Yhteisen toiminnan osalta täytyy löytää myös kumppanuuden lisäarvo ja arvioida hyöty.

Seudullisen strategian luominen on kunnille sekä järjestöille suuri mahdollisuus. Yhteistyö pitää resursoida johdonmukaiseksi. Vaikka yhteistyötä on tehty paljon, jäsentyneempi malli tuo lisää tietoa toiminnoista, keskinäistä arvostusta, mahdollisuuksia etsiä yhteisiä toiminnan kohteita ja konkreettisia välineitä. Joissakin suurissa kaupungeissa mm. Espoossa on järjestöstrategian luominen todettu hyödylliseksi. Esitän, että Lahden kaupunki lähtee selvittämään, miten käytäntöjä voidaan alueellisesti järkevöittää.

Tavoitteena on parantaa kunnan ja järjestöjen tietoisuutta toisistaan ja rakentaa nykyistä paremmin toimivat mallit seutuyhteistyön ja järjestöjen välille.

Lahdessa 8.2.2010

Sari Niinistö