Terveyshyödystä tuottavuutta

Wednesdayna 27. Octoberta 2010

Talousarvioon ja tuottavuustoimiin liittyvää keskustelua käydään parhaillaan kaupungissamme. Veroprosentin kasvattaminen ja velanoton lisääminen ei pelasta päättäjiä ja viranhaltijoita. Keskustelu priorisoinnista ja arvokeskustelu on käytävä joka tapauksessa. Budjetin raameissa rakennellaan uusia rakenteita ja osin ratsastetaan tutuilla vanhoilla ratkaisuilla. Sosiaali– ja terveystoimiala on kaupunkimme merkittävin resurssoinniltaan. Osuus budjetista on taloudellisesti suurin, mutta valtakunnallisesti vertaillen kustannukset ovat alimmillaan.

Kaiken keskustelun ja päätöksenteon ydin pitää olla siinä, että toimialan toiminta-ajatus kulkee johtotähtenä ja sisältyy koko kaupungin strategiaan. Terveyspalvelut voivat olla kaupungille suuri menestys- ja vetovoimatekijä, eivät pelkästään hyödytön kuluerä -ylimääräinen lasku, joka on maksettava. Menestystekijäksi nouseminen edellyttää, että palvelut on järjestetty asiakaskeskeisesti. Tulipalojen sammutuksesta pitää tulla ulos tavoitteena lahtelaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen ja terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy. Koko sektorin tarkoitus on tukea lahtelaisia laadullisesti ja sisällöllisesti määritellyin palveluin.

Pitkäjänteisyys toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteisiin on sitouduttava vuotta pidemmällä ajanjaksolla, vaikka talouden puristuksissa olevissa kunnissa on kiusaus tempoilevaan politiikkaan. Kuntakenttä ei ole suoraan verrattavissa yritysmaailmaan. Paljon oppia yritysmaailmasta kuntatoimintaan voidaan monesti saadakin. Kunnan tarkoitus on asiakaskeskeisten palveluiden tuottaminen maksajan ja käyttäjän eduksi ja hyödyksi. Palvelut on toteutettava kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, mutta sosiaali- ja terveystoimen palveluissa on aina mukana myös inhimillinen tekijä. Toiminnan tuloksia ei voida suoraan mitata taloudellis- teknisesti.

Politiikan osalta kokonaisvaltainen ajattelu vaatii paljon, sillä poliittisia pikavoittoja jaetaan harvoin pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Kun suunnat ovat kirkkaat, kipeitäkin ratkaisuja voidaan tehdä irroittamatta niitä kokonaisuuksista. Kunnissa hallinnon osuutta on yleisesti arvosteltu ja arvioitu ja paine kriittiseen tarkasteluun on tervettä. Täytyy kuitenkin muistaa, että hyvin organisoitu ja johdettu toiminta on avaintekijänä kaiken koordinoinnissa ja priorisoinnissa. Suhdeluvut tekijöiden ja näkijöiden välillä tulee olla balanssissa.

Kun sosiaali- ja terveystoimen menoja halutaan tarkastella ja keskustella tuottavuuden kasvattamisessa sektorilla, on pakko avata myös keskustelu valtakunnan tason toimista. Mikä on valtion ja kunnan rooli? Mitkä ovat kunnan tehtävät? Ja mikä on yksilön vastuu? Suurin haaste on saada kuntalaiset miettimään ja toimimaan terveyden edistämisen askelissa. Merkittävin tuottavuusloikka saadaan yksilötasolla, kun vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on konkretisoitu arkeen. Elintavoilla ja veroprosentilla on kiinteä yhteys, synergiahyödyt ovat usein meitä paljon toimialamallia lähempänä.