Terve-Sos sähköisen asioinnin seminaari

Thursdayna 20. Mayta 2010

Virtuaalilääkäreitä ja nettiajanvarausta

Terve-Sos-messuilla Lahdessa puitiin sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja käytäntöjä. Keskustelua johti Lahden sote-lautakunnan puheenjohtaja Sari Niinistö.

Tilaisuudessa esiteltiin tapausesimerkkejä mm. Oulusta, Espoosta ja Etelä-Savon seudulta. Oulussa toimii palkittu vuorovaikutteinen terveydenhuollon nettipalvelu, josta kertoi Oulun kaupungin projektijohtaja Minna Angeria. Omahoitopalvelu toimii neljällä eri terveysasemapiirillä ja se koostuu sekä kaikille avoimista että tunnistautumista vaativista palveluista.Kuntalaisilta myönteistä palautetta saanut palvelu tulee kilpailutuksen jälkeen olemaan kaikkien oululaisten käytössä tämän vuoden loppupuolella.

Espoossa omahoitomallilla on saatu pitkäaikaissairauksien hoitoon uusia toimintatapoja. Käytetty malli vahvistaa potilaan itsensä roolia ja vastuuta sairauden hoidossa. Terveydenhoitaja, projektipäällikkö Anna-Mari Leppäkoski ja ylilääkäri Tuomo Lehtovuori kertoivat, että Espoossa käytetyn mallin on tarkoitus järkevöittää terveydenhoidon toimintaa. Resurssit kohdennetaan ja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.Palvelu on tarkoitettu erityisesti niille kuntalaisille, joilla on pysyvä hoitosuhde terveysasemaan.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on takana usean vuoden työ sähköisten palveluiden kehittämisessä. Vuosituhannen alussa alettiin Mikkelin ammattikorkeakoululla suunnitella Hyvis-terveyssivustoa. Projektipäällikkö Maija Paukkalan mukaan lähitulevaisuuden tavoitteena on laajentaa kyseinen sivusto neljän alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikaksi. Tulevissa hankkeissa otetaan käyttöön ennakoivan terveydenhoidon malli, joka sisältää mm. omatoimisia riskikartoituksia netissä sekä terveysvalmennusta ja hoitoonohjausta.

Sähköisen asioinnin tulevaisuutta visioi tutkimusprofessori Pekka Ruotsalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Terveydenhuolto on jo nyt murroksessa: terveyspalveluita räätälöidään henkilökohtaisemmiksi ja kuluttajalähtöisemmiksi, tietotekniikan ja virtuaalisen tietojenkäsittelytekniikan mahdollisuuksia aletaan hyödyntää laajemmin.

Tulevaisuudessa sairauksia ennustetaan henkilökohtaisesti elintapojen seurannan, terveyskäyttäytymisen ja riskien perusteellisen profiloinnin pohjalta. Visioissa kansalainen itse on ensisijainen terveytensä hallinnoija, mikä tapahtuu sähköisten palvelujen avulla. Sairauskertomuksista siirrytään hyvinvointikertomuksiin. Lääkärikäynnit tapahtuvat virtuaalisesti ja mittaus ihmiseen asennettavien anturien avulla.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari kertoi lopuksi valtionhallinnon roolista sähköisten palveluiden kehittämisestä. Ohjausta tarvitaan esimerkiksi yksityisyyden suojan toteuttamisessa ja voimakkain keino on lainsäädäntö. Valtio voi antaa myös suosituksia ja määräyksiä sekä ohjata resursseja. Kansalaisten sähköiset palvelut eivät voi kehittyä vain markkinavetoisesti eikä paikallisten projektien varassa, Iivari totesi.

Heidi Veräjäntausta