Ruokahankintojen muuttaminen vähemmän ilmastoa kuormittaviksi
Kuntamme on sitoutunut strategiassaan ympäristökaupungiksi. Arvokeskustelu myös ruokahankinnoissa on osa tätä työtä. Esitän, että ruokahankintojen kriteereihin otetaan mukaan ruoan tuotannon ja valmistuksen ympäristövaikutukset.
Strategiamme korostaa kuntalaista yksilönä ja vastuullisena valintojen tekijänä. Ruokakulttuuri on oleellinen osa terveys- ja ympäristötietoisuutta ja joukkoruokailu voi toimia kasvatuksellisesti ja myönteisenä oppimisympäristönä aiempaa tehokkaammin
Kasvisruoan lisääminen joukkoruokailussa voi merkittävästi pienentää kunnan ekologista jalanjälkeä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) julkaiseman selvityksen mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Eläinkunnan tuotteiden korvaaminen kasviksilla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä. Suomessa kotimaiset kalat, lohta lukuun ottamatta, ovat ympäristön kannalta hyvä valinta. Muualla Euroopassa ja maailmalla kalaa pyydetään usein nopeammin kuin kalakannat ehtivät lisääntyä. Etenkin suurikokoiset ja arvokkaat lajit, kuten tonnikala, ruijanpallas ja turska, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riisin viljely aiheuttaa metaanipäästöjensä takia 1,5 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Suomalaisten vuosittainen lihankulutus on kasvanut 1970-luvun alusta noin 30 kiloa henkeä kohden. Suomalaiset käyttävät vihanneksia ja hedelmiä WHO:n asettamaa 500 gramman päivätavoitetta vähemmän. Kasvisten lisäämisestä olisi monia terveyshyötyjä niin yksilölle kuin kansanterveydellekin.
Vaikka Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksissa esitetään liha normina, ei kasvisruokaa nähdä ravitsemuksellisesti huonompana vaihtoehtoja. ”Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle. Se voidaan korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.”
Nykyään tarjottavan kasvisruoan ja sekaruoan kulut ovat annosta kohden sovitettu suunnilleen yhtä suuriksi. Koska kasvisruoka sopii useammille kuin sekaruoka, jää erillisten annosten valmistaminen vähemmälle, mikä säästää henkilökunnan aikaa.
Pavut, herneet ja soijarouhe ovat halvempia kuin liha. Näin säästyvillä rahoilla voidaan hankkia vihanneksia ja marjoja, niin että niiden saanti nousee ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemalle tasolle.
Monipuolisen, ravitsemuksellisesti tasapainoisen, maukkaan ja edullisen ruoan valmistamiseen tarvitaan motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Tämä pätee niin seka- kuin kasvisruokaankin. Henkilökunnan tulee saada riittävästi resursseja ja aikaa perehtyä ympäristöasioihin sekä niiden huomioon ottamiseen käytännön työssä. Ainoastaan näin se voi valmistaa myös ilmastovaikutuksiltaan mahdollisimman hyvää ruokaa.
Ruokahankintojen ohjeistuksia on muutettava niin, että kunnassa vähennetään lihatuotteiden käyttöä. Tarjoillaan kaikille kasvisvoittoista kausiruokaa eli kesällä ja syksyllä vihanneksia, talvella juureksia, läpi vuoden sopivasti palkokasveja, viljaa ja kotimaista kalaa. Tähän siirtyminen voidaan aloittaa tarjoamalla kaikille ruokailijoille kalaa yhtenä tai kahtena päivänä ja palkokasveihin perustuvaa ruokaa kahtena päivänä viikossa tai erityisillä teemaviikoilla.
Lisäksi
- kaikille annetaan mahdollisuus valita eläintuotteetonta ruokaa joka päivä (ennakkoilmoittautumista voidaan toki vaatia)
- riisi pyritään korvaamaan muun muassa ohralla ja perunalla
- käytetään täysjyvätuotteita viljatuotteina
- pyritään valitsemaan kotimaista kalaa
- hankitaan mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti tuotettuja ja lähielintarvikkeita
- henkilökunnalle annetaan riittävät resurssit uusien käytäntöjen luomiseen sekä keittiöiden energia- ja materiaalitehokkuuden optimoimiseen
- ruokailijat sitoutetaan syömään kaiken mitä lautasilleen ottavat
- muutoksista ja niiden syistä tiedotetaan ruokailijoille ja/tai heidän läheisilleen
- pyritään ruokailutilanteissa korostamaan ruokailun oppimisympäristölähtöisyyttä
Lahdessa 7.3.2010
|
Sari Niinistö |
|
|
|
