Paras päivä on päihteetön

Saturdayna 1. Augustta 2009

On ollut mielenkiintoista seurata yleisönosastokirjoittelua alkoholista ja sen haitoista tai haitattomuudesta.

Henkilökohtaisesti olen erittäin huolestunut suomalaisten lisääntyneestä alkoholinkäytöstä ja  alkoholin aiheuttamista yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista lieveilmiöistä.

Alkoholin suurkulutuksen  tiedetään olevan kuolinsyynä ja elämänlaadun heikentäjänä kaikenikäisille suomalaisille. Riippuvuus aineeseen ohjaa monien ajankäyttöä..Itsensä laiminlyönti voi toki kanavoitua moniin muihinkin ilmiöihin tai asioihin, harva meistä on täysin vapaa addiktioista.

Päihdetragedia ei ole ainoastaan yksilön inhimillinen surullinen tarina.. Jokaisen veronmaksajan lasku viitteenä alkoholi, tupakka ja muut päihteet on epätodellisen suuri. Korko nousee koko ajan.

Päihteissä toimii porttiteoria, eikä voida varmuudella sanoa, kuka jää koukkuun. Se tiedetään, että päihteiden, nimenomaan alkoholin suurkuluttajia Suomessa on todella paljon. Alkoholin ja tupakan suurkulutus luovat meille ainakin toistaiseksi suuremmat ongelmat kuin huumeiden käyttö. Viihdekäyttö ns. luvallisten aineiden kanssa edeltää usein huumekoukkua. On epätodennäköistä, että nuori vetäisi ensimmäiseksi jotain kamaa suoneen. Suusta on ensin valunut alas iso määrä nestemäisiä päihteitä, usein juuri alkoholia…

Alkoholi ei kaikille ole eikä tule ongelmaksi. Alkoholi on hieno juhlajuoma kohtuudella käytettynä, mutta jos kaikki haitat ja niiden aiheuttamat laskut olisivat mitattavissa ja maksettavissa, voitaisiin ilot ja surut hinnoitella ja vertailla todellisuuspohjalta. Se sama lasillinen ainetta, joka piristää kesäpäivääni parvekkeella, tuhoaa monen suomalaisen onnen. Paradoksaalisuudessaan todellisuutta.  Valtuutettu Räihän valtuustoaloite alkoholittomien kaupungin tilaisuuksien puolesta oli mielestäni yksi keino määritellä päättäjien asemaa suhteessa paradoksaaliseen nautintoaineeseen ja sellaisena se oli myös allekirjoittamisen arvoinen.. Kyseessä oli ehkä enemmän periaatteellinen kannanotto kuin kuvitelma maailman pelastamisesta. Samalla tavalla esimerkiksi kasvissyönti voi olla aatteellinen valinta.. Ei kukaan yksittäinen ihminen voi pelastaa pihvittömyydellään ekosysteemiä, mutta tekee oikein omassa kipupisteessään.. Jollekin alkoholista kieltäytyminen voi olla se piste. Aatteellisuus on mielestäni arvostettavaa aina kun se liittyy elämän suojelemiseen tavalla tai toisella, suoraan tai välillisesti.

Optimaalista  olisi, jos osaisimme elää ilman säännösten kehiä elämäämme siitä nauttien ja olla samalla esimerkkinä tuleville sukupolville. Homo sapiens ei kuitenkaan aina tunnu tietävän suuntaansa, surullisina esimerkkeinä mm. alkoholin aiheuttamat liikennekuolemat sekä sikiövammat. Sen vuoksi esim.. lainsäädännöllä on merkittävä rooli arvojen toteuttamisessa.

Pykälät voi kertoa pyrkimyksille suuntaa ja osoittaa oikeaa väärästä.

Henkilökohtaista vastuuta rajat eivät voi poistaa, eikä poliisi voi olla elämäämme ohjaava viranomainen.

Tarvitaan paljon työtä paikallisesti, maan ja maailmanlaajuisesti, jotta päihteetön ja vain vähän päihteitä sisältävä elämä olisi houkuttelevaa ja kannustavaa. Kasvavien ongelmien korjaamiseen eivät kohta enää riitä voimat eivätkä rahat. Asennemuokkaus on ainoa todellinen, toimiva ja mahdollinen keino. Ennaltaehkäisy on mahdollista silloin, kun ongelmat on tiedostettu ja niitä halutaan estää. Kyse on välittämisestä. Itsensä ja lähimmäisen rakastaminen alkaa siitä, että haluaa kohdella ainutkertaista elämää hyvin. Meidät on luotu tänne elämää suojelemaan. Jos päihteetön päivä mielestäsi on paras, se on jo hyvä alku. Jos naapurikin ajattelee niin, olemme jo pidemmällä. Ongelmien ratkaisut lähtevät itsestämme ja siitä politiikasta eli yhteisten asioiden hoidosta ,jota teemme jokainen sektorillamme. Ei politiikkaa tehdä vain valtuustoissa, lautakunnissa tai eduskunnassa, näissä instansseissa vallitsevat arvot saavat vain ihmisten muotoiset rakenteet. Asenteista rakentuvat yhteiskunta ja sen periaatteet ja yhteiskunnan muodostuvat yksilöt asenteineen.