Hallinnon siiloista ilmiöpohjaiseen päätöksentekoon

Mondayna 25. Novemberta 2019

Puheenvuoro talousarviovaltuustossa 2019

Hallinnon siiloista ilmiöpohjaiseen päätöksentekoon

”Muistatko hauskan seuraleikin, jossa pöydälle kaadetaan kasa tikkuja ja pelaajien tehtävänä on ottaa kasasta tikku ilman, että muut liikkuvat? Etenkin pelin alku on vaikeaa, sillä tikut ovat limittyneet toisiinsa niin tiukasti, että yhden tikun irrottaminen on joskus lähes mahdotonta. Pelin loppu puolestaan on huomattavasti helpompi, sillä irralliset tikut pöydällä odottavat noukkijaansa ja viimeisen vuoron pelaaja kahmii itselleen parhaimmillaan kymmeniä tikkuja.

 Yhteys yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on ilmeinen. Suurin osa politiikkakysymyksistä on niin tiukasti yhteen kietoutuneita ja kompleksisia, ettei niiden erillisillä ratkaisuyrityksillä saavuteta systeemistä muutosta. Silti tätä yritetään erilaisten erillislakien ja lokeroituneiden hallinnollisten siilojen kautta. Parempi tapa olisi ilmiöihin liittyvän kompleksisuuden ymmärtäminen sekä ongelmien luonteen huomioiva tiedolla johtaminen.” Sitran selvitys 139. Tiedon käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Budjetissamme vaanii pirullinen ongelma ja se on hallintosiiloihin liittyvä osaoptimointi. Taloustilanteemme ei ole mairiteltava, mutta jokainen viranhaltija / päättäjä löytää oman intressinsä mukaisen toiminnan kehittämiseen perusteet ja resurssit.

Erityisen näyttävää on vääntö linjalla lahden kaupunki- yhtymä, yhtymä- sivistystoimi. Kaupungissamme voidaan perustella sivistyksen kasvavia kustannuksia sillä, että siihen panostaminen vähentää hykyn palveluiden tarvetta. Toisaalta, hykyssä voidaan todeta kaupungeissa tapahtuvan terveyden edistämispolitiikan olevan riittämätöntä. Kuitenkin ainoastaan täysin saumaton työskentely voi tuottaa optimaalisen tuloksen.

Olen budjetin kokonaisuuteen hiukan pettynyt. Meillä on paljon kehitettävää toimintatavoissamme. Ongelma on siiloissa. Vaikka sotepalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hykylle, se ei poista kuntapäättäjien vastuuta kokonaisuudesta. Rahoituksen päättäjät eivät voi pestä käsiään tilanteesta hykyn järjestämisvastuuseen vedoten. Kunnissa ei voi keksiä loputtamasti hyvää tarkoittavia hankkeita vedoten siihen että tämähän on edullista verrattuna hykyn kokonaisbudjettiin.

Kaupunkiorganisaatiossamme ei ole tehty juuri mitään tarkasteluja sen jälkeen kun puolet budjetista siirtyi yhtymälle. Leikimme entisillä pelimerkeillä vaikka ympäröivä sotetodellisuus olisi valtakunnallisesti ja maakunnallisesti on jatkuvassa myllerryksessä. Valoa tunnelissa on ehkä nyt kuitenkin näkyvissä kun kaupunkihallitus kirjasi talousarviokirjaan vaatimuksen kaupunkiorganisaation työn tuottavuutta ja organisaatiorakennetta koskevasta tarkastelusta taloussuunnittelukauden 2020-2022 aikana.

Sekä yhtymässä että kaupunkiorganisaatiossa on toteutettava erittäin kriittinen johtamisen ja organisaation tarkastelu ja mikä tärkeintä, prosessia on pidetettävä yllä jatkumona.

Tunnistan ahtaassa talous- ja toimintaraamissa muutamia seikkoja, jotka aidosti vaatisivat rakennemuutosten ja systemaattisen johtamisen ohella lisää resursseja.  

Ikäihmisten tulevaisuus pelottaa. Yhtymässä on tehty ja tehdään ikäihmisten palveluiden osalta rakennemuutoksia. Niille kuitenkin asetetaan tarpeisiin nähden ylisuuria odotuksia. Kotihoidon kasvava asiakasmäärä on suurempi kuin taloudelliset mahdollisuudet. Mistä saamme henkilöstöä? Mikä on vanhusten hoivan tulevaisuus? Tähän liittyen kuntien tulisi hoitaa tehokkaammin myös yksinäisyyden ehkäisyä ja lähialuetyötä.

Nuorten mieli särkyy. Juurisyihin puuttumisen lisäksi resurssia tarvittaisiin kipeästi matalan kynnyksen palveluihin. Yhtymän budjetti ei mahdollista lisäväkeä. Osana yt-prosessia tehtiin ratkaisuja, joilla resursseja siirretään alaikäisten psykososiaalista palveluista ja neuvolan psykologit osaksi nykyistä perheneuvolaa.

Nuorten mielenterveysresurssikokonaisuutta koitetaan nyt suunnata niin, että voisimme paremmin vastata perustason puutteisiin. Osana tätä tulee mm. terveydenhoitajien lyhytterapiakoulutus. Tavoite yhtymässä on, että uusi palvelumalli otetaan käyttöön viimeistään elokuussa ja kytketään kokonaisuus osaksi Lahden perhekeskuskokonaisuutta.

Hykyllä on järjestämisvastuu sotepalveluista. Kuntalaisten kannalta on kuitenkin yhdentekevää mikä on hallintorakenne. Heitä kiinnostaa se miten veroeurot jakaantuvat ja miten palvelut toimivat. Laki sanelee kehyksiä ja vastuuta siirrellään akseleilla valtio-kunta- yhtymät- toimialat, viranhaltijat ja poliitikot. Kaupunginvaltuuston varapj. Karin kysymys siitä, miten kuntapäättäjä on vastuussa yhtymän realiteeteista huolehtia palveluista, on erittäin osuva esimerkki siitä, miten kuntapäätöksenteossa kokonaisuuksien hahmottaminen saattaa hämärtyä. Numeroilla ohjaaminen tai numeroiden ohjaaminen on helppoa. Tieto toiminnasta tekee päätöksenteosta monin kerroin haasteellisempaa.

Haluanko sitten kokonaisuuteen lisää rahaa käytettäväksi? En, vaan haluan yhteismitallista, hallinnonrajat ylittävää ilmiöpohjoista ja oikeudenmukaista priorisointia. Vaikka esimerkiksi aluejohtokunnan ylläpito tai muu osaoptimointi kunnassa onkin jonkun mielestä perusteltua- miten niitä voidaan perustella samaan aikaan kun ikäihmisten hoitajamitoitusta pienennetään pohjalukemista kuilulukemiin vedoten talouden tiukkuuteen? Osaoptimointia voidaan perustella toteamalla, että kaupungin toimintaa järkeistämällä saadaan kasaan vain pieniä puroja. Kokonaisuuden tarkastelu on kuitenkin tärkeää eettisen yhteismitallisuuden vuoksi.

Erityisen tärkeä on siirtyä hallinnon siiloista ilmiölähtöiseen päätöksentekoon ja valmisteluun sekä lisätä hallinnon mukautumiskykyä vahvistamalla sen itseohjautuvuutta, jos haluamme kokonaisvaltaista parhaisiin lopputulosksiin tähtäävää päätöksentekoa. Hallinnon siilot toimivat hyvin niiden rajoja noudattavien ongelmien ratkaisemisessa koska niissä on yksiselitteinen tilivelvollisuus. Siilot muodostuvat kuitenkin ongelmiksi, kun asialistalla on hallinnonrajat ylittäviä ongelmia.

Siinä missä hallinnon siiloissa on kysymys päätöksenteon tehokkuudesta, ilmiöpohjaisuuden tehtävänä on lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Ilman kokonaisvaltaista talouden ja toiminnan tarkastelua vajoamme kuntataloudessa yhä syvempään kuiluun ja kasvavasta verotaakasta huolimatta kuntalaisten kokemus palveluista heikkenee.

 

 

Avainsanat: