Kotihoidon ja kotihoidon tuen kehittäminen on tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuuspolitiikkaa. Tämä koskee niin lapsia kuin vanhuksiakin. Jossakin vaiheessa yhteiskunnassamme on menty suuntaan, jossa laitosta on alettu pitää oikeampana paikkana ihmisille kuin kotia. Tätä asennetta pitää voida kyseenalaistaa ja kotihoidon pitää olla todellinen vaihtoehto laitoshoidolle! Kodinhoidon tuen kehittämistä pitää ajatella osana lasten ja perheiden hyvinvoinnin poliitiikkaa eikä irrallisena asiana. Kaikkia hoito- ja tukijärjestelmiä pitää arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon toimenpiteiden tulevaisuusvaikutukset. Kotihoidon tukijärjestelmää on ajateltava lasten edun näkökulmasta eikä pelkästään aikuisten työurien kannalta.
Perheillä pitää olla aito valinnan mahdollisuus, Lapsen etu on se, että vanhemmat hoitavat lastaan silloin, kun lapsi on pieni. Voidaan kysyä, mitkä arvot yhteiskuntaamme ohjaavat, jos pienten lasten äidit koetaan taloudellisina taakkoina ja työelämästä putoavina henkilöinä, jos he hoitavat lastaan kotona lapsen ensimmäiset elinvuodet. Työurien pidentämistä ei todellakaan voida ensisijaisesti hakea pienten lasten äideistä tai isistä. Lapsen hoitaminen on tulevaisuuteen tähtäävää tuottavaa työtä, tarkoituksena kasvattaa tasapainoisia nuoria ja aikuisia osaksi yhteiskuntaa. Kodinhoidon tuen pitäisi olla jopa korkeammalla tasolla kuin nyt, silloin syntyisi aitoja valinnan mahdollisuuksia. Toisaalta joustavia käytäntöjä esim. osa-aikatyön ja tuen yhdistämisen osalta pitää kehittää.
Kun päivähoito on subjektiivinen oikeus ja keskustelua käydään kotihoidon tuen kansantaloutta tai työuria pirstovasta vaikutusta, on arvomaailmassa ja käytännöissä tarkistamisen varaa. Onko perheillä tällä hetkellä todellisia valinnan mahdollisuuksia?
Linkkejä
|
Sari Niinistö |
|
|
|
