Lehtikirjoituksia 1992

ESS Saturdayna 15. Februaryta 1992

Etusijalla erotiikka

Olemme muodostamassa ns.erotiikkakulttuuria, joka näkyy ja kuuluu monella tavalla.Seksi ja seksuaalisuus on luotu kauniiksi asioiksi, mutta niiden alentaminen markkinakikoiksi vie niiltä alkuperäisen mielekkyyden.Ihminen muuttuu välineeksi, kohteeksi.

Myydään meille mitä tuotetta tahansa, oheistuotteena on usein erotiikkaa. Kaljaa tai kahvia, margariinia tai appelsiineja, jostain syystä niihinkin tuotemainoksiin ladataan erotiikkaa.Seksi myy, mutta missä menee pieleen?

Seksuaalisuus ulkoistettuna ei ole vastavuoroista luottamuksellisuutta, vaan seksistä on tehty itsekkään hekuman kohde. Voidaankin ihmetellä, missä on enää naisena tai miehenä olemisen arvokkuus, ihmisen arvo. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, itseään ja toisiaan kunnioittamaan. Kun mikään ei ole enää mitään, mitään ei ole enää jäljellä.

Kuka tätä kaikkea haluaa? Kuka tätä kaikkea tarvitsee? Jos me aikuiset tarvitsemme saippuaoopperoiden rakastelukohtauksia, yläosattomia tarjoilijoita ja ostamme tuotteita sen mukaan, miten eroottinen sen mainos on, niin emmekö lainkaan ajattele lapsia ja nuoria, jotka ovat vasta muodostamassa asenteitaan ja arvojaan?Jos pikkutytön mieliohjelma on tuttifrittishow, mistä on kyse?

Nuorena, vasta ammattiin valmistuneena terveydenhoitajana olen huolestunut lapsista, nuorista ja heidän arvoistaan. Peräänkuulutan arvokasta rakkautta ja seksuaalisuutta, jota ei tyrkytetä kioskin ikkunoista, halusitpa sitä tai et.

Ympäristötekijöillä, nähdyllä ja kuullulla, on väistämätön vaikutus arvoihimme ja normeihimme.Meneekö koulujen ja seurakuntien ihmissuhdeopetus paljolti hukkaan tässä tarvetyydytystä korostavassa kaupallisessa yhteiskunnassa? Mielestäni ihmisen vapaus ei ole arvovapautta eikä arvovapaus tee ihmistä onnelliseksi.